27.8.2010

Beautiful Blogger Award

Löysin blogia tarkistaessani Karkin myöntämän tunnustuksen, joka lämmitti sydäntäni hurjan paljon! Kiitos vielä con tutto il cuore! :D

En tiedä, onko se ”luvallista”, mutta haluan lähettää yhden tunnustuksista suoraan takaisin Karkille, jonka lämpimät ja ilahduttavat blogitekstit ovat olleet ensimmäisten seuraamieni joukossa!
Minulle on kertynyt jo monta muutakin (tähän mennessä vielä lyhyen) blogielämäni suosikkia, mutta monet suosikkilistalleni kuuluvat ovat jo saaneet palkinnon (mm. Vera A., Ratòn ja uusi tuttavuus MaaMaa).
Tässä kuitenkin muita blogeja (täysin satunnaisessa järjestyksessä), joita haravoin säännöllisesti, ja joille haluan tämän tunnustuksen välittää. Jotkut heistäkin ovat kyllä todennäköisesti jo saaneet tunnustuksen, en ole mennyt tarkistamaan...
  • Villa Inkerin Merja (ne ihanat valokuvat ja tarinat niiden takana ovat mielestäni vastustamattomat!);
  • Anice&Cannella (njam njam njam – herkullisia reseptejä ja kauniin raikas blogi!);
  • Nollavaimo (koska nauran itseni kipeäksi joka kerta kun käyn vierailulla);
  • Sillä sipulin Merituuli ja Jukka (kun teidän blogi vaan on niin syötävän hyvä!);
  • Glu (ihana kaksikielinen ja intolerantikoille reseptejä ideoiva blogi – osoitus, että ruokavalio ei ole ruuasta nauttimisen este!)
  • Prinsessakeittiön Veera (tykkää myös italialaisesta keittiöstä, ihania ja ah-niin-aitoja pastareseptejä).
Kauppaan kuului kertoa jotain itsestään  :)
1. Olen varsinainen kirjatoukka, rakastan lukemista ja kirjojen hypistelyä niissä oikeissa vanhanajan kirjakaupoissa, joissa kirjat ostetaan vielä suoraan hyllystä (meiltä päin puuttuu kunnon kirjakauppa, joten ostan ostettavani usein netistä...) Pidän erityisesti kaikenlaisista dekkareista, historiallisista romaaneista ja Taru Sormusten Herrasta. Ja keittokirjoista ja sisustuskirjoista. :)

2. Italialaiset ystäväni kutsuvat minua kesäisin lempinimellä ”lucertolina” – rakastan aurinkoa ja makaan tyytyväisenä lämpökylvyssä pitkiäkin aikoja, kuten kunnon sisilisko ainakin. Ja talvella tuntuu, että jäädyn jonkinlaiseen talvihorrokseen, päätäni myöten.

3. Kuten blogistani käy ilmi, olen intohimoinen suhteessani ruokaan. Joudun seuraamaan varsin tarkkaa ruokavaliota, johtuen moninaisista terveyteeni kohdistuneista takaiskuista. Olen laktoosi-intolerantikko pahimmasta päästä, ja minulla on myös perinteinen kolesterolisairaus, eli vältän yleensä punaista lihaa, tyydyttyneitä rasvoja jne. Tämän lisäksi en voi nauttia ollenkaan alkoholia tai kofeiinia sisältävia juomia, koska ne eivät käy yhteen pienen sydämeni vaatiman ruokavalion kanssa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että terveellinen ruokavalio ei missään nimessä tarkoita hyvistä makunautinnoista luopumista, päin vastoin! Kuten olen aikaisemmin jo mainostanut, olen lähi- ja luomuruuan ylin ystävä – rakastan anoppini tuottamia luomukasviksia ja -hedelmiä ja syön usein lähialueen luomuperiaatteella toimivissa maatilamatkailuravintoloissa. Luomu maistuu hyvältä!

4. Siitä huolimatta, jos voisin, söisin itseni kipeäksi (kirjaimellisesti) seuraavista herkuista: anopin ”melanzane alla parmigiana” (paistettuja munakoisoja, mozzarellaa ja tomaatti-lihakastiketta kerroksittain) punaviinilasillisen kera, suklaakermajäätelö, espresso-kahvi, Fazerin maitosuklaa, Baileys, tiramisu, pekoni-muna –aamiainen, punaviinissa haudutettu ja rucolalla peitetty vasikanlihapihvi. Ja lopuksi lasillinen limoncelloa. Tulipa nälkä.

5. Olen sitä mieltä, että vaikka Italiasta löytyy kaikkea ah-niin-ihanaa (aurinko, ruoka, taide, ilmasto, meri, ihmiset, arkkitehtuuri jne.), mikään paikka ei toimi paremmin kuin Suomi! (Oletteko ikinä yrittäneet lähettää pikakirjettä Italiasta elokuun puolivälissä? Tai saada hoidettua jotain KIIREELLISTÄ asiaa julkisessa toimistossa? Tai yrittäneet sopia tarkkaa tapaamisaikaa isomman porukan kesken? Toivottavasti ette ole kuitenkaan joutuneet työskentelemään paikallispoliitikkojen ja yleensä julkisen koneiston kanssa?....) Niinpä niin, joka paikassa omat hyvät puolensa. Suomessa on tietysti usein aika kylmä, ja monesti joudun noloihin tilanteisiin, kun yritän aloittaa small-talkia tuntemattomien (ja täysin haluttomien) henkilöiden kanssa.

6. Mitä inhoan yli kaiken: luuttuamista ja imurointia. Luojan kiitos avomieheni hoitaa yleensä tämän puolen.

7. Olen tänä vuonna työskennellyt paljon pienen elämänmuutoksen eteen. Entinen palkkatyöni jäi sille sijoilleen viime vuoden loppupuoliskolla, jatkoin työni tekemistä itsenäisesti, eli perustin oman toiminimen kielenkääntäjänä ja aloin matkustaa useammin Suomessa. Kirjoittauduin myös parille kurssille yliopistoon ja opiskelen ahkerasti (kun en tee töitä tai bloggaa...) erästä syksyistä koetta varten. Ja avasin tämän blogin :) Elämänmuutokset kannattavat! :D

Eli hauskaa viikonloppua kaikille!!


Quando sono venuta a controllare il blog, ho trovato il “Beautiful Blogger Award” concessomi da Karkki! Un fatto che mi ha riscaldato tanto il cuore! Tante grazie ancora, con tutto il mio cuore! :D

Non so se questo è permesso, ma voglio mandare uno dei premi direttamente alla stessa Karkki, che scrive dei testi davvero calorosi e gioiosi – il suo blog è tra i primi che ho cominciato a seguire!
Ho anche parecchi altri blogger favoriti nella mia (ancora breve) vita da blogger, ma tanti di loro hanno già ricevuto il premio (come Ratòn, Vera A.e la nuova conoscenza MaaMaa).
Ecco comunque altri blog (in un’ordine completamente casuale), che visito regolarmente,e a cui voglio inoltrare questo premio. Alcuni di loro, sono sicura, hanno già ricevuto il “Beautiful blogger award”, ma non sono andata a controllare….
  • Merja da Villa Inkeri (quelle foto bellissime e le storie dietro di esse sono irresistibili, secondo me!
  • Anice&Cannella (njam njam njam – ricette deliziosie e un blog di bellezza fresca);
  • Nollavaimo (perché ogni volta che vengo per una visita finisco per morire di risate);
  • Jukka e Merituuli da Sillä sipuli (fatto è che il vostro blog è semplicemente buono da mangiare!);
  • Glu (è un blog bilingue bellissimo, che dà idee per le ricette per persone con intolleranze – una dimostrazione che una dieta specifica non deve togliere il piacere del mangiar bene!);
  • Veera da Prinsessakeittiö (anche a lei piace la cucina italiana – ricette di pasta deliziose e così autentiche!).
Faceva parte del gioco raccontare qualcosa su se stessi :)
1. Sono un vero topo di biblioteca, adoro leggere e toccare i libri presso quelle vere librerie vecchio stile, dove i libri si comprano ancora direttamente dagli scaffali (dalle nostri parti non c’è una vera libreria, quindi compro quello che compro direttamente in rete….) Mi piacciono specialmente tutti i tipi di gialli, romanzi storici ed Il Signore degli Anelli. E i libri di cucina e di design d'interni :)

2. Di estate, i miei amici italiani mi chiamano ”lucertolina” – adoro il sole e rimango distesa in un bagno di calore anche per lungi periodi, come una vera lucertolina. E durante l’inverno mi sento congelare in una specie di sonno invernale, che include anche la mia testa.

3. Come potete vedere dal mio blog, ho un rapporto passionale con il cibo. Devo seguire una dieta alquanto stretta, a causa dei tanti contrattempi che il mio corpo ha dovuto affrontare. Sono intollerante al lattosio come solo pochi, e soffro anche di colesterolo familiare, cerco cioè di evitare carne rossa, grassi saturi etc. Inoltre, non posso bere nessuna bevanda che contenga alcool o caffeina, visto che non vanno d’accordo con la dieta richiesta dal mio piccolo cuoricino. Sono, però, dell’opinione, che una dieta salutare non deve assolutamente significare un diniego delle buone esperienze culinarie. Al contrario! Come ho già pubblicizzato precedentemente, sono una grande amica del cibo biologico e degli ingredienti locali – adoro la frutta e la verdura biologica prodotte dal mio suocero e mangio spesso negli agriturismi locali che basano la loro attività sul cibo biologico. Bio è buono!

4. Ciononostante, se solo potessi, mangerei le seguenti pietanze fino a stare male (letteralmente): melanzane alla parmigiana di mia suocera, accompagnate da un bicchiere di vino rosso; gelato di panna e cioccolato; caffè; cioccolata al latte di Fazer; Baileys; una colazione di uova e bacon, una bistecca di vitello cotta in vino rosso e coperta di rucola. E un bicchiere di limoncello per finire. Che fame!

5. Sono dell’opinione, che anche se in Italia ci sono tante cose davvero meravigliose (sole, cibo, arte, clima, mare, persone, architettura etc.), nessun posto funziona meglio della Finlandia! (Avete mai provato a spedire una lettera urgente a metà agosto? O sbrigare una commissione URGENTE in un qualche ufficio pubblico? Oppure mettervi d’accordo sull’orario preciso per un appuntamento tra un grande gruppo di persone? Spero, però, che non abbiate dovuto lavorare con politici locali oppure il settore pubblico in generale?...) Eh sì, ogni posto ha i suoi lati positivi. In Finlandia certo fa spesso abbastanza freddo, e tante volte sono finita in una situazione imbarazzante, quando ho cercato di cominciare a chiacchierare del più e del meno con una persona sconosciuta (e completamente immotivata).

6. La cosa che odio più di tutte le altre: pulire per terra e passare l’aspirapolvere. Grazie a Dio, in genere è il mio fidanzato che si prende cura di questo aspetto.

7. Quest’anno ci ho messo tanto impegno per fare un piccolo cambiamento di vita. Il mio vecchio lavoro impiegatizio si è dissolto verso la fine dell’anno scorso. Ho continuato a fare il mio lavoro in maniera indipendente, ho aperto cioè una mia partita iva come traduttrice. Inoltre ho cominciato ad andare più spesso in Finlandia. Mi sono anche iscritta ad un paio di corsi universitari e sto studiando molto (quando non lavoro o sto sul blog…) per fare un certo esame quest’autunno. E ho aperto, appunto, il blog :) Conviene fare un cambiamento di vita! :D

Quindi, buon weekend a tutti!!




24.8.2010

Herneitä kreikkalaisittain - Piselli alla greca

Osallistun tällä reseptillä elokuun ruokahaasteeseen, jonka aiheena on herne. Mietin pitkään, minkä reseptin valita: kasvispastaa, juustopullia tomaatti-hernekastikkeessa vai jotain muuta? Halusin kuitenkin osallistua reseptillä, jossa herneet olisivat kiistatta pääosassa. Herneet kun valitettavan usein jäävät ”sivuosanäyttelijän” rooliin ruokaa tehdessä, ainakin meillä kotona. Onneksi muistin tämän ohjeen, jota en ollut enää tehnytkään vuosiin: Athenan kreikkalaiset herneet! Vietin opiskeluaikanani vuoden Erasmus -vaihto-oppilaana l’Aquilassa, ja kämppäkaverini oli eräs Athena-niminen opiskelijatyttö, joka oli kotoisin Kreikan saaristosta. Hän opetti minut valmistamaan Herneitä kreikkalaisittan: tätä ruokaa hänen perheessään tehtiin kuulema usein silloin, kun käytettävissä oli paljon herneitä. Resepti on yksinkertainen ja nopea valmistaa.  Itse käytän ruokaan pieniä pakasteherneitä. Maun kannalta tärkeää on se, että käytetty tomaattisose (passata di pomodoro) on luomua tai että se ei ainakaan ole hapokasta. Minä käytän passataa, jota valmistamme joka kesä itse kotona. Tässä ruokalajissa herneet ovat pääosassa! Lopputuloksena on rikkaan makuinen hernepata, joka tarjoillaan paksun maalaisleipäviipaleen kera. Pata maistuu hyvältä myös lämmitettynä.

AINEKSET:
- n. 400-450 gr porkkanoita;
- 100 gr pekonikuutitoita;
- 1 sipuli;
- n. 450 gr herneitä;
- 4-5 salvianlehteä;
- 3 laakerinlehteä;
- suolaa ja mustapippuria;
- balsamiviinietikkaa;
- n. 650 ml tomaattisosetta (passata di pomodoro);
- 1,5 dl vettä;
- timjamia.

Paista pekonikuutiot ja siivuiksi leikattu sipuli isossa kattilassa oliiviöljytilkan kera. Lisää pyörylöiksi paloitellut porkkanat. Kaada kattilaan myös tomaattisose sekä vesi. Lisää hieman suolaa ja mustapippuria, salvian ja laakerin lehdet sekä noin yksi ruokalusikallinen balsamiviinietikkaa. Sekoita hyvin ja jätä kannen alle hautumaan noin 20 minuutiksi tai kunnes porkkanat ovat lähes kypsät. Tässä vaiheessa voit laittaa kattilaan herneet sekä hyppysellisen timjamia. Jätä hautumaan vielä 10 minuutiksi tai kunnes herneet ja porkkanat ovat kypsät. Huom.: herneet eivät saa soseutua, vaan niiden tulee jäädä ehyiksi. Tarkista suola, minkä jälkeen voit tarjoilla ruuan heti.


Qualche tempo fa volevo cucinare un piatto a base di piselli. Ai piselli, purtroppo, vengono spesso consegnati solo dei ruoli secondari nella cucina, almeno a casa mia. Per fortuna mi venne in mente questa ricetta che non preparavo più da anni: I Piselli greci di Athena! Durante i miei studi trascorsi un anno come studentessa Erasmus a l’Aquila e là vissi insieme ad un’altra studentessa, di nome Athena, che veniva dalle Isole Greche. Lei mi insegnò a preparare Piselli alla greca: disse che questo è un piatto che nella sua famiglia si cucinava spesso quando c’era una grande disponibilità di piselli. La ricetta è semplice e facile da preparare. Io uso dei piselli fini surgelati per la preparazione del piatto. La cosa importante, per quanto riguarda il gusto, è che la passata di pomodoro che usate sia biologica e non acida. Io uso la conserva casereccia che prepariamo ogni estate a casa. I piselli sono i protagonisti assoluti di questa ricetta! Il risultato finale è uno stufato di piselli dal gusto ricco, che si serve con una bella fetta di pane casereccio. Il piatto è buono anche riscaldato.

INGREDIENTI:
- circa 400-450 gr di carote;
- 100 gr di cubetti di pancetta affumicata;
- 1 cipolla;
-  circa 450 gr di piselli;
- 4-5 foglie di salvia;
- 3 foglie di alloro;
- sale e pepe nero;
- aceto balsamico;
- circa 650 ml di passata di pomodoro;
- 1,5 dl di acqua;
- timo.


Soffriggete i cubetti di pancetta e la cipolla tagliata a fette in una pentola capiente, in un cucchiaio di olio. Aggiungete le carote tagliate a rondelle. Versate nella pentola anche la passata e l’acqua. Aggiungete un poco di sale e pepe nero, le foglie di salvia e alloro e anche circa 1 cucchiaio di aceto balsamico. Mescolate bene e lasciate stufare sotto il coperchio per circa 20 minuti o finché le carote non sono quasi cotte. A questo punto, aggiungete nella pentola i piselli con una spruzzata di timo. Continuate a stufare per altri 10 minuti oppure finché i piselli e le carote non sono cotte. Attenzione: i piselli non devono diventare una pappa, ma rimanere integri. Controllate il sale, dopodiché potete servire subito.

20.8.2010

Maalaismunakas - Frittata contadina

Tällä alueella ovat suosittuja vielä monet sellaiset reseptit, jotka juontavat juurensa maalaiskeittiöperinteeseen tai niin sanottuun ”köyhään keittiöön” (cucina povera). Kyseessä olevat reseptit hyödyntävät ensiluokkaisia ja helposti saatavilla olevia raaka-aineita, jotka ovat usein sesonkivihanneksia ja meijerituotteita eli juuri niitä raaka-aineita, joita maatilalla perinteisesti tuotettiin. Eräs näistä resepteistä on paprikamunakas. Sitä perheenäidit valmistavat vieläkin, ja sitä löytää usein kyläjuhlissa tarjottavien paninojen välistä (panino=täytetty sämpylä/kerrosvoileipä). Olen valmistanut munakkaasta oman versioni – maalaismunakkaan – lisäämällä siihen myös kesäkurpitsaa. Muita tärkeitä raaka-aineita ovat sipuli ja parmesaani. En valmista maalaismunakasta kovinkaan usein (kärsin perinnöllisestä kolesterolisairaudesta, joten syön munia ja parmesaania vain satunnaisesti), mutta sillöin tällöin minun tekee mieli syödä siivu tätä maukasta, pehmeärakenteista ja mehukasta munakasta :) Reseptistä riittää syötävää ainakin 2-3 hengelle. Olen osoittanut käytettävien mausteiden määrän hyvin summittaisesti: riippuu makutottumuksistasi, miten suolaisen/pippurisen haluat lopputuloksen olevan. Minä haluan siitä tulevan hyvin maustetun :D Munakas on hyvää vielä seuraavanakin päivänä, ja sen voi käyttää myös paninon täytteeksi (kuten täällä perinteisesti tehdään). Hyvää ruokahalua!


AINEKSET:


- YKSI ISO SIPULI
- N. 250 GR SUIKALOITUJA PAPRIKOITA
- KAKSI SUURIPIIRTEISESTI RAASTETTUA KESÄKURPITSAA
- KOURALLINEN RAASTETTUA PARMESAANIA
- 5 KANANMUNAA
- TUORETTA BASILIKAA JA PERSILJAA
- SUOLAA
- MUSKOTTIPÄHKINÄÄ
- MUSTAPIPPURIA
- SOIJAKASTIKETTA
- KYLMÄPURISTETTUA OLIIVIÖLJYÄ


Kypsennä sipulit ja paprikat teflonpannulla oliiviöljytilkan kera, lisäten pannulle myös hieman vettä ja soijakastiketta mausteeksi sekä vältääksesi vihannesten pohjaan palamisen. Valmista munaseos paprikoiden kypsyessä: sekoita muniin ripaus suolaa ja hieman pippuria ja muskottipähkinää. Lisää muutama basilikanlehti ja yksi persiljanvarsi hienoksi pilkottuina, parmesaaniraaste ja 1-2 ruokalusikallista soijakastiketta. Sekoita huolellisesti. Kun paprikat ovat lähes valmiit, lisää paistinpannulle raastetut kesäkurpitsat. Voit lisätä myös ripauksen suolaa. Paista, kunnes kesäkurpitsat ovat kypsät. Lisää hieman oliiviöljyä ja kaada pannulle sitten myös munaseos. Kypsennä munakas kannen alla hiljaisella tulella. Kun munakas on kiinteytynyt tarpeeksi, käännä se ympäri kantta apunasi käyttäen. Kypsennä vielä parin minuutin ajan. Halutessasi voit lisätä lähes valmiin munakkaan päälle vielä lisää juustoa. Maalaismunakkaan voi tarjoilla sekä kylmänä että kuumana tomaatilla, suolalla, öljyllä ja basilikalla höystetyn kotona leivotun leivän tai maalaisleipäviipaleen kera.


In questa regione si usano ancora tante ricette che fanno parte della tradizione contadina o della cosiddetta cucina povera. Si tratta di ricette che utilizzano ingredienti di prima qualità e di facile reperibilità, spesso verdura di stagione e prodotti caseari: tutto ciò che la gente tradizionalmente produceva nella propria fattoria. Una di queste ricette è la frittata con i peperoni, che viene ancora preparata dalle madri di famiglia e utilizzata spesso come ripieno per i panini nelle feste del paese. Io ne ho fatta una versione mia – la frittata contadina- aggiungendo alla frittata anche delle zucchine. Gli altri ingredienti fondamentali sono la cipolla e il parmigiano. Questo è un piatto che non preparo molto spesso (soffro di colesterolo familiare, quindi le uova e il parmigiano sono cose che mangio solo occasionalmente), ma ogni tanto mi viene voglia di mangiare una fetta di questa frittata gustosa, soffice e succulenta :)  Questa ricetta serve almeno 2-3 persone. Le quantità di condimento utilizzate sono indicate in maniera approssimativa: dipende dai vostri gusti personali quanto salato/pepato volete che il risultato finale sia. Io lo preferisco ben condito :D La frittata è buona anche il giorno dopo e la si può usare per riempire un panino (come si fa tradizionalmente qua). Buon appetito!

INGREDIENTI:

- UNA CIPOLLA GRANDE
- CIRCA 250 GR DI PEPERONI TAGLIATI A STRISCE
- 2 ZUCCHINE GRATTUGIATE GROSSOLANAMENTE
- UNA MANCIATA DI PARMIGIANO GRATTUGIATO
- 5 UOVA
- BASILICO E PREZZEMOLO FRESCO
- SALE
- NOCE MOSCATA
- PEPE NERO
- SALSA DI SOIA
- OLIO EXTRAVERGINE

Cuocete le cipolle e i peperoni in una padella antiaderente con un po’ di olio, aggiungendovi anche un po’ d’acqua e salsa di soia per condire la miscela e per evitare che la verdura attacchi. Intanto, preparate la miscela d’uova: mischiate bene sbattendo le uova con un pizzico di sale, un poco di pepe e noce moscata. Aggiungete qualche foglia di basilico e un rametto di prezzemolo tritati, il parmigiano grattugiato e 1-2 cucchiai di salsa di soia. Amalgamate bene. Quando i peperoni sono quasi pronti, aggiungete nella padella anche le zucchine grattugiate grossolanamente. Insieme alle zucchine potete aggiungere anche un pizzico di sale. Cuocete finché le zucchine non sono cotte. Aggiungete un altro po’ di olio di oliva e versate sulla padella quindi anche la miscela d’uova. Cuocete la frittata sotto soperchio e a fuoco basso. Quando la frittata è diventata abbastanza solida, giratela aiutandovi con lo stesso coperchio. Cuocete per un altro paio di minuti. Volendo, potete aggiungere altro formaggio sopra la frittata quasi pronta. La frittata può essere servita sia calda che fredda insieme ad una fetta di pane casereccio condito con pomodoro, sale, olio e basilico.

16.8.2010

Lomalla - In vacanza

  • Italialaiset kesälomat keskittyvät paikallisen ”juhannuksen” eli Ferragoston ympärille, jota juhlitaan 15.08. Pienessä merenrantakaupungissa puolestaan loma-aktiviteetit keskittyvät kahden asian ympärille: meri ja ruoka. Kaikki sosiaalinen elämä siirtyy kaupungista merenrantaan: ystävät tavataan aurinkovarjon alla, konsertit ja muut tapahtumat järjestetään merenrantabulevardilla ja illat vietetään samalla kadulla jäätelöä syöden ja viilentäviä juomia nauttien. Ruuasta puhutaan, sitä syödään paljon ja ravintolat valitaan huolellisesti muiden suositusten ja illan tarkoituksen perusteella. Monesti pysähdytään syömään katuruokaa – katukeittiöt ovat yleensä varsin korkealaatuisia ja kesällä syntyykin varsinaisia katukeittiösaarekkeita, joista löytyy laaja valikoima kaikenlaista purtavaa myös vaativampaa makuun. Tässä siis paljon valokuvia niistä kahdesta asiasta, joita ilman loma ei meillä päin toteudu: merenranta ja ruoka! :)
  • Le vacanze estive in Italia sono concentrate intorno al Ferragosto (15.08). In una piccola città balneare, invece, le attività vacanziere si concentrano intorno a due cose: il mare e il cibo. Tutta la vita sociale si sposta dal centrocittà alla spiaggia: gli amici si ritrovano sotto l’ombrellone, i concerti e gli altri eventi vengono organizzati presso il lungomare e le serate si trascorrono là, mangiando gelato e gustando bevande rinfrescanti. Cibo è un argomento di conversazione, se ne mangia parecchio e i ristoranti vengono scelti accuratamente in base alle raccomandazioni e lo scopo della serata. Molte volte ci si ferma a mangiare presso le bancarelle – le bancarelle che vendono da mangiare sono in genere di buona qualità, e di estate si formano dei veri punti ristoro, che con la loro ampia scelta di pietanze riescono a soddisfare anche i gusti più esigenti. Ecco, allora, tante fotografie sulle due cose senza le quali una vacanza non si può considerare tale dalle nostre parti: spiaggia e cibo!  :)


- Meri aamulla varhain
- Il mare presto di mattina


















- Kiehuvan kuuma hiekka
- La sabbia bollente























- Simpukoiden keruuta
- Raccogliendo le conchiglie



















-  Persikoita välipalaksi kadunvarren vihanneskojusta
-  Pesche per merenda dalla bancarella ortofrutticola

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
- Pulahdus kristallinkirkkaaseen veteen
- Una nuotatina nell’acqua cristallina
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
- Lampaanvartaita ja brushettaa katukeittiöstä
- Arrosticini e bruschetta dalle bancarelle
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
- Lukuhetki aurinkovarjon alla
- Un momento di lettura sotto l’ombrellone

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
- Kävelyretki vesirajassa
- Passeggiata sul bagnoasciuga


















-"Sininen hetki"
- "Attimo blu"























- Lampaanvartaiden paistamista ystävien kanssa
- Fare gli arrostocini con gli amici


















- Yksi suosikkiravintoloistamme, Lanterna, joka kesäisin siirtää pöydät terassille ulkoilmaan
- Uno dei nostri ristoranti preferiti, Lanterna, che di estate sposta i tavoli fuori sulla terrazza












 
 
 
 
 
 
 
 
- Ravintolan hurmaava puutarha
- Il giardino incantevole del ristorante

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
-Alkuruokia: erilaisia leikkeleitä, uunissa gratinoituja tarhapapuja, kotitekoisia etikkasäilykkeitä ja brushettaa
- Antipasti: una scelta di salumi, fagiolini gratinati in forno, sott’aceti fatti in casa e bruschetta


 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
- Lisää alkupaloja: friteerattuja kesäkurpitsankukkia, salamia, hunajalla maustettua ricottajuustoa ja täytettyjä herkkusieniä
- Altri antipasti: fiori di zucca in pastella, salame, ricotta con miele, funghi champignon ripieni

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
- Onnistuneen illan lopetus (kuohuviinimalja ja kahvi)
- Finale di una serata ben riuscita (un calice di prosecco e un caffè)

14.8.2010

Ferragosto

Hyvää Ferragostoa kaikille! Pitäkää hauskaa ja syökää hyvin! :)



Buon Ferragosto a tutti! Divertitevi e mangiate bene! :)

11.8.2010

Juopunut kana - Pollo sbronzo

Näin kerran Nigella Lawsonin tekevän ohjelmassaan mielenkiintoisen näköistä kanaruokaa. Hän kutsui reseptiään nimellä "Rieslingkana", koska kastikkeen tekoon käytettiin kokonainen pullon Riesling-viiniä. Kokeillessani reseptiä olin Suomessa, ja päätinkin käyttää valmistukseen viinin sijasta kotoista omenasiideriä ja lisätä vähän cream sherryä (joka antaa aina ihana lisämaun liharuuille). Nigellan käyttämän aniksen sijasta lisäsin ruokaan tuoreita mintunlehtiä, vaihdoin pleurotus -sienilajikkeen kotoisiin herkkusieniin, ja laitoin pataan sipulia purjon asemesta. Voilà! Tässä Terhin Juopunut kana! Tarjoilkaa se ystävillenne riisin tai keitettyjen perunoiden, vihersalaatin ja kylmän siiderilasillisen kera. Käy loistavasti sekä päivä- että iltaruoasta. Tästä reseptistä riittää syötävää neljälle nälkäiselle vieraalle.

RAAKA-AINEET:
  • 1 hienoksi suikaloitu iso sipuli;
  • neljä paloiteltua valkosipulinkynttä;
  • yksi paketti (150-200 gr) suikaloitua Amerikan pekonia;
  • n. 700 gr kanan rintafileetä;
  • neljä pientä laakerinlehteä;
  • rasiallinen tuoreita herkkusieniä;
  • suolaa ja mustapippuria;
  • tilliä;
  • tuoreita mintunlehtiä;
  • tuoretta persiljaa;
  • pullollinen puolimakeaa omenasiideriä;
  • neljä korkillista cream sherryä.

VALMISTUSOHJE:

Laita sipuli, valkosipuli ja pekoni pannulle paistumaan pienen oliiviöljytilkan kera. Anna ruskistua kunnolla, kunnes pekoni on lähes rapeaa. Lisää paloitellut herkkusienet ja kypsennä niitä muiden raaka-aineiden kanssa, kunnes neste alkaa haihtua. Huom.: paista ainekset kovalla lämmöllä. Saat näin pekonista tarpeeksi rapeaa ja sienistä erittyvän nesteen haihtumaan ilman, että se kerääntyy pannun pohjalle. Lisää laakerinlehdet ja kanafileet pannulle ja ruskista. Lisää myös hyppysellinen suolaa ja tuoretta mustapippuria suoraan myllystä. Kaada pannulle pullollinen siideriä, sherry, muutama hyppysellinen tilliä ja viisi pientä mintunlehteä. Hauduta miedommalla lämmöllä noin 30 minuutin ajan. Voit valmistaa (pitkäjyväisen valkoisen) riisin tai perunat ja vihersalaatin sillä aikaa, kun kana hautuu kannen alla. Kun lisukkeet ovat valmiit, ota kansi pois pannun päältä ja maista. Voit vielä lisätä suolaa tai pippuria. Anna kiehua vielä hetki ilman kantta. Heitä sitten pannuun kourallinen persiljaa ja sekoita. Tarjoile heti.



Una volta vidi Nigella Lawson cucinare nel suo programma un piatto a base di pollo, che sembrò molto interessante. Lei chiamò questo piatto “Pollo Riesling”, perché utilizzò una bottiglia intera del vino tedesco Riesling per preparare la salsa. Quando io ho provato a preparare la ricetta stavo in Finlandia, e ho deciso di usare, anziché il vino Riesling, il sidro di mele finlandese e di aggiungere un po’ di cream sherry, che dà quel delizioso tocco in più ai piatti a base di carne (in Italia, al posto del sidro si può usare un vino bianco leggermente frizzante ed abbastanza dolce, mentre cream sherry può essere sostituito con del marsala oppure con del porto). Nigella Lawson utilizzò anice, io invece ho aggiunto nel piatto delle foglie di menta fresche, e ho utilizzato dei funghi champignon al posto dei funghi pleurotus. Ho anche sostituito il porro con una cipolla grande. Voilà! Ecco il “Pollo sbronzo” di Terhi! Potete servirlo ai vostri amici con riso  o patate lesse, insalata verde e un bel bicchiere di sidro freddo (o vino bianco). Questo piatto unico va benissimo sia come pranzo che come cena. La ricetta serve quattro ospiti affamati.


INGREDIENTI:
  • 1 cipolla grande, affettata molto fine;
  • 4 spicchi di aglio tagliati a pezzettini;
  • un pacchetto (150-200 gr) di bacon americano, tagliato a strisce;
  • circa 700 grammi di filetto di petto di pollo;
  • 4 piccole foglie di alloro;
  • un piccolo cestino di champignon freschi;
  • sale e pepe;
  • aneto;
  • foglie di menta fresche;
  • prezzemolo fresco;
  • una bottiglietta di sidro abbastanza dolce (oppure, si può usare una mezza bottiglia di vino bianco, leggermente frizzante e un po’ dolce);
  • quattro tappi di cream sherry (oppure marsala oppure porto).

PREPARAZIONE:

Mettete la cipolla, l’aglio e il bacon a soffriggere nella padella con un pochino d’olio. Lasciateli cuocere, finché il bacon non diventi quasi croccante. Aggiungete i funghi tagliati a pezzi e cuoceteli insieme agli altri ingredienti, finché il liquido non comincia a scemare. Attenzione: cuocete gli ingredienti sempre a fuoco abbastanza alto. Così facendo, il bacon diventerà croccante e il liquido prodotto dai funghi evaporerà, invece di rimanere sul fondo della padella. Aggiungete ora le foglie di alloro e i filetti di petto di pollo e cuocete. Aggiungete anche una spolverata di sale e pepe nero macinato al momento. Versate nella padella la bottiglietta di sidro (o il vino), lo sherry (o il marsala), qualche pizzico di aneto e cinque piccole foglie di menta. Lasciate a sobbollire sotto il coperchio, a fuoco lento, per circa 30 minuti. Mentre state stufando il pollo, potete preparare il riso (bianco a chicco lungo) o le patate e l’insalata verde. Quando i contorni sono pronti, togliete il coperchio ed assaggiate. Potete aggiungere ancora sale e pepe a piacere. Lasciate a cuocere ancora un attimo senza il coperchio. Mettete poi nella padella una manciata di prezzemolo e girate bene. Servite subito.

8.8.2010

Must Haves

MITÄ KEITTIÖSTÄSI EI SAA IKINÄ PUUTTUA? Jokaisella kokilla on omat lempimausteensa ja tietyt lisukkeet, joita ilman tuntuu, että ruuanlaitosta ei tule oikein mitään. Mitkä ovat sinun "salaisuutesi"? Mausteet tai raaka-aineet, joita ilman et mielelläsi jää? Minun luetteloni on tässä:
  1. soijakastike (säästä suolassa, voita maussa);
  2. tuore basilika (jos sitä ei löyd kaupasta, sitä löytyy pakastimestani);
  3. aceto balsamico di Modena (antaa "sitä jotakin" vihannesruokiin);
  4. garam masala (rakastan sitä pehmeän mausteista makuyhdistelmää);
  5. soijakerma (laktoosi-intolerantikon herkkuhetkiin);
  6. tuore kananrinta (en syö juurikaan punaista lihaa, mutta kokkaan kanaa noin tuhannella eri tavalla);
  7. maustamaton soijajugurtti (pirtelöihin tai aamupalaksi persikkakuutioiden tai marmelaatin kera);
  8. tuoreet tomaatit tai kotona pullotettu tomaattikastikesäilyke (asun Italiassa...);
  9. parmesaani (ks. yllä...);
  10. pesto (koska sitä voi laittaa leivän päälle, pastaan, vihannesruokiin ja koska asun Italiassa...).
Tämän jälkeen täytän jääkaappini sesongin hedelmillä ja vihanneksilla. Sitten vain kokkailemaan!
(Valokuvalla ei ole mitään tekemistä tämän aiheen kanssa, satuin vain pitämään siitä!)



CHE COSA NON PUÒ MAI MANCARE NELLA TUA CUCINA? Ogni cuoco ha le proprie spezie favorite e certi contorni che usa, senza i quali sembra che diventi impossibile cucinare. Quali sono i vostri segreti? Gli odori o gli ingredienti senza i quali non vi piace rimanere? Questa è la mia lista:

  1. salsa di soia (risparmiate in sale, ma guadagnate in gusto)
  2. basilico fresco (se non ne trovo nel negozio, ne trovo un po' nel mi congelatore);
  3. aceto balsamico di Modena (dà quel tocco in più ai piatti vegetariani);
  4. garam masala (adoro quella combinazione di gusti, speziata ma delicata);
  5. panna di soia (per i momenti speciali di una persona intollerante al lattosio);
  6. petto di pollo fresco (non mangio molta carne rossa, ma cucino il pollo in mille modi diversi);
  7. yoghurt bianco di soia (per frullati e per colazione con cubetti di pesca o marmellata);
  8. pomodori freschi o sugo imbottigliato in casa (vivo in Italia...);
  9. parmigiano (vedi sopra...);
  10. pesto pronto (perchè posso metterne sopra il pane, nella pasta, nei piatti vegetariani, e perchè vivo in Italia...);
  11. una scelta di odori freschi e tante spezie diverse.

Per il resto, riempio il frigorifero con frutta e verdura di stagione. E poi si cucina!
(La foto non c'entra con questo argomento, è solo che mi piaceva!)

4.8.2010

Kesäkurpitsaa - Zucchine

  • Mietin mitä tehdä päiväruuaksi, avasin jääkaapin, ja näin loputtoman kasan tuoreita kesäkurpitsoja. Kesäkurpitsaa, siis! Päätin tällä kertaa grillata kesäkurpitsat muutaman herkullisen mausteen kera. Lopputulos olikin erittäin maukas - sopiva nautittavaksi sellaisenaan tai jonkin liharuuan lisukkeena. VALMISTUSOHJE: Leikkaa kesäkurpitsat ohuiksi viipaleiksi. Lämmitä teflonpannulla n. 1 rkl oliiviöljyä ja n. 1 tl hunajaa. Paista kesäkurpitsat, muutama kerrallaan, kypsiksi ja rapeiksi kummaltakin puolelta, lisää ripaus suolaa, curryä ja tilliä. Tarjoile. (Huom.: joka kerta, kun lisäät uusia kesäkurpitsaviipaleita paistettavaksi, pyyhi pannu ensin puhtaaksi talouspaperilla ja lisää öljyä ja hunajaa.)
  • Stavo riflettendo su cosa cucinare per pranzo, finché non ho aperto il frigo e visto una montagna di zucchine. Zucchine sia, allora! Ho deciso che avrei cucinato le zucchine alla griglia con qualche spezia deliziosa. Il risultato finale era molto gustoso - buono anche da solo oppure come contorno per un secondo. PREPARAZIONE: Tagliate le zucchine a fettine sottili. Riscaldate sulla padella antiaderente circa 1 cucchiaio di olio d'oliva e 1 cucchiaino di miele. Grigliate le zucchine, un paio di fettine per volta, su tutte e due i lati, finché non sono cotte e croccanti. Aggiungete un po' di sale, curry e aneto. Servite. (Attenzione: ogni volta, prima di aggiungere sulla padella delle nuove fette da grigliare, pulite la padella con scottex e aggiungete altro olio e miele.)





1.8.2010

Kuvia kasvimaalta - Orto

  • Appiukkoni viljelee antaumuksella pientä kasvimaata, jonka biologisesti kasvatetuista hedelmistä ja vihanneksista saamme nauttia koko kesän ajan. Tässä muutama kuva.
  • Mio suocero è un coltivatore appassionato di un piccolo orto, che per la nostra fortuna ci rifornisce di frutta e verdura biologica per tutta l'estate. Ecco qualche foto.

     

 




   

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...