28.1.2011

Anopin kevyt päärynäkakku-Torta Leggera alle Pere

                                                 LA VERSIONE IN LINGUA ITALIANA DOPO LA FOTO!
Tämä on anoppini päärynäkakun resepti. Ja sanottakoon, että kakku on kertakaikkiaan suussasulavan herkullinen!  :D Torttu on kuitenkin terveellinen; vaihdoin anopin käyttämät valkoiset jauhot täysjyväjauhoihin, jotka käyvät tähän kakkuun varsin mainiosti. Käytin tortun tekoon siis täysjyväjauhoja sekä karkeaa ruokosokeria, ja ”maustoin” kakun juuri kuten anopillani on tapana: yhdistin täytteeseen kaakaojauhetta, hyvin tummaa suklaata, paljon päärynää ja hieman kookosraastetta. Voin sijasta käytin soijamaitoa ja oliiviöljyä. Näiden raaka-aineiden yhdistelmä on paitsi erittäin herkullinen myös kevyt, huonoa kolesterolia ei juurikaan ole eikä yhtään raffinoituja jauhoja! Tämän kakun voi siis valmistaa viettääkseen maukkaan, mutta ”terveysruokavuoteeni” sopivan iltapäivän. :D Täydellinen torttu perjantai-illalle - paras tapa viikonlopunvieton aloittamiseen, sanoisin! Pitkän työviikon jälkeen olemme kaikki ansainneen oikeuden rentoutua hieman, joten toivotan teille kaikille oikein hyvää viikonloppua ja buon appetito! :D

AINEKSET:
- 240 g leivontaan sopivia täysjyväjauhoja
- 4 rkl maukeuttamatonta kaakaojauhetta
- 4 tl leivinjauhetta
- 3 rkl tavallista sokeria
- 185 g karkeaa ruokosokeria
- noin 1,6 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä
- 5-6 reilua teelusikallista kookosraastetta
- 1 dl soijamaitoa
- 3 päärynää
- enintään 100 g hyvin summa suklaata (85%)
- 3 kananmunaa
- kuivattua kookosraastetta kakun koristeluun.

Paloittele suklaa suurehkoiksi paloiksi. Kuori ja paloittele summittaisesti myös päärynät. Erota munanvalkuaiset keltuaisista ja laita keltuaiset isoon muovikulhoon. Vatkaa sitten valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja laita kulho vaahtoineen jääkaappiin. Sekoita sokeri jäljelle jääneisiin keltuaisiin. Lisää oliiviöljy ja maito. Sekoita hyvin. Sekoita sitten puhtaassa kulhossa keskenään kuivat aineet: jauho, leivinjauhe, makeuttamaton kaakaojauhe ja kuiva kookosraaste. Kaada kuiva-aineseos isoon kulhoon, jossa keltuaisseos on, ja sekoita yhteen. Lisää taikinaan vielä päärynä- ja suklaapalat ja sekoita jälleen. Ota sitten valkuaisvaahto jääkaapista ja kääntele se hellävaroin muun taikinan sisälle puhdasta metallilusikkaa käyttäen. Valuta taikina hyvin voideltuun irtopohjavuokaan. Kypsennä torttua uunissa noin 170 asteessa suunnilleen 35 minuutin ajan tai kunnes kakku on läpipaistunut (kokeile kypsyyttä hammastikulla - jos hammastikku tulee ulos puhtaana, torttu on kypsä). Muista kuitenkin, että täytteenä oleva suklaa on sulaa, joten sisus jää paikoittan pehmeäksi. Jätä kypsä kakku jäähtymään ja koristele kookosraasteella. Minun mielestäni tämä torttu on parempaa kylmänä: päärynät jäävät koostumukseltaan hieman kermaisiksi kun suklaa taas kovettuu. Kakun voi tarjota jälkiruokana, välipalana tai kahvin kanssa. 





Questa è la torta di pere di mia suocera. Lasciatevi dire – è una cosa eccezionale! :D Questo è un dolce sano; ho anche cambiato la farina bianca utilizzata da mia suocera con una farina integrale che ci sta tra l’altro benissimo. Quindi, ho usato della farina integrale e dello zucchero di canna, ho insaporito il dolce proprio come fa mia suocera, con del cacao e del cioccolato fondente extra, parecchie pere e un poco di cocco. Poi ho usato dell’olio e latte di soia a posto del burro. Questa è una combinazione molto sfiziosa e gustosa ma anche leggera, con pochissimo colesterolo cattivo e niente farina raffinata! Potete prepararla per trascorrere un pomeriggio sfizioso ma in linea con i principi del mio anno salutare!  :D Una torta perfetta per venerdì pomeriggio, per cominciare il weekend nel migliore dei modi! Dopo una lunga settimana di lavoro, abbiamo tutti il diritto di godercela un poco, quindi buon weekend e buon appetito a tutti! :D

INGREDIENTI:
- 240 g farina integrale per dolci
- 4 cucchiai di cacao amaro
- 4 cucchiaini di lievito
- 3 cucchiai di zucchero normale
- 185 g di zucchero di canna grezzo
- circa 1,6 dl di olio EVO
- 5-6 cucchiaini abbondanti di cocco grattugiato
- 1 dl di latte di soia
- 3 pere
- max.100 g di cioccolato nero (85%)
- 3 uova
- cocco secco grattugiato per decorare.

Tagliate il cioccolato a pezzetti (abbastanza grossolani). Pelate e tagliate grossolanamente anche le pere. Separate i tuorli dagli albumi mettendo i tuorli in un recipiente molto capiente. Montate poi gli albumi per formare una schiuma ferma e mettetela da parte in frigo. Mischiate gli zuccheri ai tuorli rimasti. Aggiungete l’olio, il latte e mischiate bene. Poi, in una ciotola pulita, preparate una miscela degli ingredienti secchi: farina, lievito, polvere di cacao e il cocco secco grattugiato. Versate questo composto nel recipiente grande con i tuorli d’uovo e girate. Nel composto che si è formato, aggiungete anche le pere e il cioccolato. Mischiate il tutto. Poi, prendete fuori gli albumi montati e girateli delicatamente nell’impasto utilizzando un cucchiaio di metallo pulito. Versate l’impasto in una pirofila smontabile ben imburrata. Cuocete la torta in forno a circa 170 gradi per circa 35 minuti o finché la torta non sia completamente cotta (provate con uno stuzzicadenti – se esce asciutto, la torta è cotta). Ovviamente nel guardare lo stuzzicadenti ricordate che il cioccolato ora è liquido, e che il ripieno quindi rimane più morbido in alcuni punti. Poi, decorate la torta con il cocco secco grattugiato e lasciate la torta a raffreddare – secondo me questo dolce è meglio gustarlo raffreddato. La pera rimane cremosa e il cioccolato si riprende. La torta va benissimo come dolce, colazione o merenda.

23.1.2011

Terveellistä pastaa-Una pasta domenicale salutare

                                                 LA VERSIONE IN LINGUA ITALIANA DOPO LA FOTO! 
 
Tämän pastan syöminen oli meidän mielestämme lähes mielenräjäyttävä kokemus! Siis positiivisessa mielessä.....

Kuten jo vuoden alussa kirjoitin, haluan taas aloittaa syömään terveellisemmin, koska terveellinen ruokavalio tekee hyvää sekä auttaa voimaan paremmin ja pysymään hyvässä kunnossa! (Varsinkin jos kärsii korkeasta kolesterolista tai ruoka-aineintoleransseista, kuten minä...)

Niinpä halusin tällä kertaa valmistaa jotain erittäin hyvää ja hyvin terveellistä sunnuntairuokaa, jossa olisi vähän kolesterolia eli näin ollen kalkkunajauhelihaa naudan- tai porsaanjauhelihan tilalla, paljon kuituja ja vähän raffinoituja jauhoja eli täysjyväpastaa tavallisen pastan asemesta sekä viiniä ja kylmäpuristettua oliiviöljyä kerman ja voin sijaan. Pastaksi valitsimme täysjyväversion alueen omasta erikoisuudesta nimeltään ”kitarapasta”  (pasta alla chitarra). Nimi tulee siitä, että alun perin pasta valmistettiin kitaran kaikukoppaa muistuttavan instrumentin avulla. Pasta leikattiin painamalla pastalevy ”kitaran” kielten läpi. Kokeilemamme pastakastike taas on hyvää myös pelkästä viinistä ja oliiviöljystä valmistettuna, mutta mikäli haluatte kastikkeesta paksumman, voitte lisätä siihen loppuvaiheessa hieman soijakermaa. Me kokeilimme kastiketta kummallakin tavalla valmistettuna, ja kastike oli herkullista kummallakin kerralla!  :) Huom: valitkaa ruoanvalmistukseen hyvää, kylmäpuristettua oliiviöljyä sekä joku erittäin hyvälaatuinen valkoviini! Mitä tulee kalkkunanlihan maustamiseen, ajattelin, että riistamauste (sekoitus laakerinlehteä, valkosipulia, korianteria, rosmariinia, salviaa, katajanmarjaa, paprikaa, timjamia, sipulia ja pippuria) kävisi siihen tarkoitukseen hyvin. Olin oikeassa, koska herneisiin ja kypsennettynä säilöttyihin ja kevyesti maustettuihin keltamesisieniin yhdistettynä tämä mausteseos antaa muuten hieman mauttomalle lihalle viekottelevan maun. Kaikkien näiden raaka-aineiden sekoittamisesta syntyi mielestämme houkutteleva ja juuri sopivan vahva makuyhdistelmä.

Tässäpä siis todiste siitä, että sunnuntaiateriaa varten valmistettu pastaruoka voi olla samanaikaisesti sekä hyvin terveellinen että erittäin herkullinen! Hyvää ruokahalua ja hauskaa sunnuntaita!! :D
 
AINEKSET:
- 1 ohut sellerinvarsi lehtineen
- 1 porkkana
- 1 sipuli
- 3 valkosipulinkynttä
- n. 480 g kalkkunajauhelihaa
- n. 180 g kypsennettyinä säilöttyjä ja kevyesti maustettuja keltamesisieniä ilman lientä
- 100 g hienoja pakasteherneitä
- maissitärkkelystä
- makeahkoa, hyvää valkoviiniä
- suolaa ja pippuria
- soijakastiketta
- tuoretta persiljaa
- kylmäpuristettua oliiviöljyä
- riistamaustetta
- balsamiviinietikkaa
- täysjyväpastaa neljälle hengelle.

Laita pastavesi liedelle. Voit keittää pastan sillä aikaa, kun kastike valmistuu. Pese ja kuori sipuli, valkosipulit ja porkkana. Pese selleri huolellisesti. Pilko kaikki ainekset pieneksi hakkeeksi. Kypsennä seos sitten pienen pienen oliiviöljytilkan kera riittävässä määrässä vettä, johon olet lisännyt ruokalusikallisen soijakastiketta ja kaksi ruokalusikallista balsamiviinietikkaa. Kun vihannekset ovat kypsiä ja vesi haihtunut, lisää pannuun kalkkunajauheliha. Kypsennä liha ja mausta se 1,5 teelusikallisella riistamaustetta sekä ainakin 0,5 teelusikallisella mustapippuria, lisää myös tarpeeksi suolaa. Kaada pataan sitten pakasteherneet sekä sienet. Sekoita huolellisesti. Ripottele päälle noin 2 ruokalusikallista maissitärkkelystä ja sekoita. Kaada pannuun n. 320-330 ml hyvää makeahkoa tai puolikuivaa valkoviiniä. Lisää 1 ruokalusikallinen soijakastiketta sekä hieman vettä. Jätä kiehumaan osittain kannella peitettynä alkoholin haihduttamiseksi. Noin 10 minuutin kuluttua maista kastiketta ja lisää suolaa tai pippuria tarvittaessa. Minä pidän tästä kastikkeesta hyvin pippurisena! Ota sitten pieni kimppu turoetta ja jo pestyä persiljaa ja silppua se saksilla kastikkeen sekaan. Sekoita huolella. Tässä vaiheessa voit lisätä muutaman ruokalusikallisen oliiviöljyä. Valuta täysjyväpasta ja sekoita se kastikkeeseen. Jaa pasta lautasille ja valuta jokaisen annoksen päälle vielä hieman (hyvää!!) oliiviöljyä ja tuoretta persiljaa. Mikäli haluat kastikkeesta paksumman ja kermaisemman version, voit lisätä pannulle myös hieman soijakermaa valmistuksen loppuvaiheessa, samanaikaisesti silputun persiljan kanssa.




Questa pasta ci ha fatto impazzire! In senso positivo, intendo…

Come dicevo già all’inizio dell’anno, voglio riprendere a mangiare in maniera più salutare. Perché fa bene, ti fa sentire meglio e ti fa stare alla grande! (Soprattutto se soffri di colesterolo alto e intolleranze alimentari, come me…)

Quindi, questa volta volevo fare qualcosa di molto buono e molto salutare: poco colesterolo, quindi carne di tacchino al posto della carne macinata di vitello o suino; tante fibre e poca farina raffinata, quindi pasta integrale anziché quella normale; vino e olio d’oliva extra vergine al posto di panna e burro. Come pasta abbiamo scelto la versione integrale della specialità abruzzese, la pasta alla chitarra. Il nome della pasta viene dallo strumento che originalmente veniva usata per tagliare la pasta: uno strumento avente la forma della cassa armonica della chitarra. La sfoglia di pasta veniva premuta attraverso le corde della “chitarra”. La salsa d’accompagnamento da noi scelta è buona anche se preparata con vino e olio d’oliva soltanto, ma se volete più cremosità, potete aggiungere un poco di panna di soia alla fine. Noi l’abbiamo provata in tutte e due i modi, ed era squisita! :) Importante: scegliete un vino bianco di ottima qualità e un olio d’oliva extravergine buono! Per condire il macinato di tacchino, ho pensato che una miscela di spezie per la cacciagione (che contiene alloro, aglio, coriandolo, pepe, timo, rosmarino, peperone, cipolla, ginepro e salvia.) potesse andare bene. Infatti, insieme ai funghi chiodini trifolati e ai piselli dà un gusto molto invitante alla carne altrimenti un poco insipida, creando così un’insieme di sapori sfizioso e deciso quanto basta.

Quindi, ecco la prova che una pasta domenicale può essere molto salutare e anche sfiziosa nello stesso tempo! Buon appetito e buona domenica!!  :D

INGREDIENTI:
- 1 gambo sottile di sedano con le foglie
- 1 carota
- 1 cipolla
- 3 spicchi d’aglio
- circa 480 g di macinato di tacchino
- circa 180 g di funghi chiodini trifolati e scolati
 - 100 piselli finissimi surgelati
- maizena
- vino bianco dolciastro buono
- sale, pepe
- salsa di soia
- prezzemolo fresco
- olio EVO
- miscela di spezie per cacciagione
- aceto balsamico
- pasta integrale per quattro persone.

Mettete sul fuoco l’acqua per la pasta. Potete cuocere la pasta intanto che preparate la salsa. Lavate e pelate la carota, la cipolla e l’aglio. Lavate bene il sedano. Fate un trito con tutta la verdura. Soffriggete poi il trito in un goccio d’olio, con sufficiente acqua,  1 cucchiaio di soia e 2 cucchiai di aceto balsamico. Una volta che gli ingredienti sono cotti e l’acqua evaporata, aggiungete sulla padella il macinato di tacchino. Fate cuocere e condite poi con 1,5 cucchiaini di spezie per cacciagione (una miscela di spezie contenente tra l’altro alloro, coriandolo, aglio, rosmarino, salvia, timo e peperone), almeno un mezzo cucchiaino di pepe nero e abbastanza sale. Aggiungete poi sulla padella anche i piselli surgelati e i funghi. Girate bene. Cospargete sopra circa 2 cucchiai di maizena e mescolate. Versate poi nella padella circa 320-330 ml di vino bianco buono, più dolciastro che secco. Aggiungete anche 1 cucchiaio di salsa di soia e un pochino d’acqua. Lasciate bollire, coprendo parzialmente con il coperchio per far sfumare l’alcol. Dopo circa 10 minuti assaggiate e aggiungete sale e pepe se necessario. A me questo piatto piace ben pepato! Prendete un mazzetto di prezzemolo fresco e lavato e sminuzzatelo con forbici nella salsa e mescolate. A questo punto, potete aggiungere qualche cucchiaio di olio d’oliva extra vergine. Scolate la pasta integrale, mescolatela nel il sughetto e fate i piatti. Versate sopra tutte le porzioni ancora un poco di olio d’oliva (buono!!) e prezzemolo fresco. Se volete una salsa più cremosa, potete aggiungere anche un poco di panna di soia nella salsa, proprio alla fine della cottura insieme alla prima parte del prezzemolo.

18.1.2011

Garzantina della Cucina

                                                    LA VERSIONE IN LINGUA ITALIANA DOPO LE FOTO!!
Tänä jouluna sain lahjaksi italiankielisen keittiön ensyklopedian (Garzantina della Cucina, Garzanti Libri s.p.a., 2010). Ihana lahja! Tämä kirja, jonka on toimittanut Allan Bay, on lisä Garzantina-tietosanakirjojen sarjaan. Kirja sisältää kaiken sen, mitä ihmisen nyt tulee tietää ruuanlaitosta: aineksista ja keittiövälineistä ruuanlaiton historiaan ja erikoisuuksiin asti....Sen lisäksi kirja sisältää 2850 reseptiä, jotka ulottuvat italialaisesta ruuanlaittoperinteestä kansainvälisen keittiön klassikoihin ja tiettyihin etnisiin, laajalti valmistettuihin ruokiin asti (eikä ainoastaan, koska kirjasta löytyy myös supisuomalaisten pannukakkujen resepti – uskomatonta mutta totta! :D...) Garzantina-ensyklopedia onkin varsinainen tietopankki kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneet ruuanlaitosta. Täytyy myöntää, että tähän mennessä olen jo löytänyt hyviä ideoita joidenkin perinteisten ruoka-aineiden soveltamiseen modernilla tavalla!

Kun kokeilin ensimmäistä kertaa yhtä kirjan reseptiä, lopputulos ei kuitenkaan ollut häävi....Olin huomannut reseptin, joka kiinnosti minua erittäin paljon: pastaa kana-curry-omena-banaani –kastikkeen kera. Mietin, että minun olisi aivan pakko kokeilla reseptiä, jos ei muuten niin silkasta uteliaisuudesta. Täytyy myöntää, että lopputulos olisi ollut ihan ok ilman niitä banaaneja...Banaanisen kastikkeen takia koko ruuasta tuli eräänlainen makea pasta, joka maistui niin vahvasti banaanilta, että se peitti kaikki muut aromit alleen lähes kokonaan. Mitäpä siihen muuta sanomaan, kun että emme pitäneet reseptistä kovinkaan....Valokuva on nähtävissä alhaalla. Teen silloin tällöin currylla ja omenalla maustettua kanakastiketta, joka on todella erittäin hyvää, mutta tämä kokeilu ei kyllä onnistunut. Onko teillä sitä vastoin jotain kokemusta banaanin käytöstä eksoottisten ruokalajien valmistuksessa? Ehkäpä on olemassa muita banaaniruokareseptejä, joita kannattaa kokeilla? :)

En antanut tämän kokemuksen kuitenkaan erottaa minua uudesta ja hyödyllisestä ruokakirjastani! Olen jo valmistanut muita kirjasta ongittuja reseptejä, joista olemme pitäneet. Uskonkin (toivonkin) siis, että edellämainittu tapaus oli vain yksittäinen onnettomuus. Joka tapauksessa, mikäli teillä on joitain banaaniruokareseptejä, joita teidän mielestänne kannattaisi kokeilla, ilmoitelkaa siitä minulle! :D








Questo Natale mi è stata regalata la nuova Garzantina della Cucina (Garzanti Libri s.p.a., 2010). Che bel regalo! La Garzantina della Cucina, curata da Allan Bay, è una nuova aggiunta alla serie di enciclopedie Garzantine. Ci sono voci per tutto ciò che bisogna sapere della cucina, dagli ingredienti e dagli attrezzi alla storia della cucina e alle curiosità culinarie..... Inoltre, ci sono 2850 ricette che spaziano dalla tradizione italiana alle grandi ricette della cucina internazionale e ad alcuni piatti etnici che ormai sono diventati abituali (e non solo: addirittura ci ho trovato la ricetta per i “pannukakku”, un dolce tradizionale finlandese – eccezionale, che dire! :D…) La Garzantina è un un buon “database” per tutti quelli che s’interessano di cucina e devo ammettere che finora ci ho anche trovato delle buone idee per come utilizzare in chiave innovativa alcuni ingredienti tradizionali!

La prima volta che ho provato a cucinare qualcosa dal ricettario del libro, non mi è andata tanto bene, però….Avevo visto una ricetta che mi incuriosiva davvero molto – una pasta con la salsa di pollo, curry, mela e banana. Mi sono detta che avrei assolutamente dovuto provarla per curiosità se non per altro. Devo dire che il risultato sarebbe stato ok senza l’aggiunta di quelle banane….Con le banane nella salsa tutto il piatto è diventato una specie di pasta dolce dal sapore di banana che copriva quasi completamente tutti gli altri aromi. Che dire, non ci è piaciuta molto la ricetta…. La foto la potete vedere sopra. Preparo ogni tanto una salsa di pollo con curry e mela, che è davvero ottima, ma questa non era molto riuscita. Voi, invece, avete qualche esperienza nell’usare la banana nella preparazione dei piatti più esotici? Magari ci sono altre ricette con la banana che meritano di essere provate? :) 

Comunque, non ho lasciato che la mia prima esperienza mi facesse abbandonare questo utilissimo libro! Ho già preparato altre cose prese dal libro che ci sono piaciute. Quindi, credo (e spero) che il caso sopra descritto sia solo una sfortuna singolare. Intanto, se avete delle ricette con la banana che credete meritino di essere scoperte, fatemi sapere! :D

14.1.2011

Salaattifenkolipiirakka -Torta salata al finocchio

                                                       LA VERSIONE IN LINGUA ITALIANA DOPO LA FOTO!!
Tämän suolaisen piirakan pohja tulee Villa Ainala Cuisinesta. Tykästyin Kirsikan tekemään piirakkapohjaan ja olen käyttänyt reseptiä melkein sellaisenaan monenlaisten torttujen pohjana. Täyte on nopea tehdä itse, se on maistuva ja hieman kevyempi kuin muut reseptit, joihin yleensä käytetään voita. Piirakan täytteenä on salaattifenkolia, koska jääkaapissa sattui olemaan muutama kilo tuoreita fenkoleita ja minä pidän paljon salaattifenkolin vahvasta mausta. Se käy hyvin yhteen pekonin suolaisen maun kanssa ja yhdistettynä täytteen parmesaanipaloihin tuloksena on varsin suussasulava suolainen piirakka, joka maistuu erinomaiselta myös kylmänä!

Pohja:
- 2 dl vehnäjauhoja
- 2,7 dl durumvehnjäjauhoja tai täysjyväjauhoja
- 1 tl suolaa
- 1,5 dl oliiviöljyä
- 0,5 dl maitoa (soijamaitoa).

Muut ainekset:
- 2 salaattifenkolia
- pakkaus pekonikuutioita (noin 125 g)
- iso sipuli
- suolaa ja mustapippuria
- 140-150 ml kermaa (soijakermaa tai kevyttä, laktoositonta kermaa)
- 40-50 ml maitoa (laktoositonta maitoa tai soijamaitoa)
- riistamaustetta
- 2 kananmunaa
- karkeasti raastettua parmesaania nyrkillinen sekä runsaasti isompia juustopaloja.

Pese huolella ja suikaloi salaattifenkolit. Kuori ja suikaloi sipuli. Paista sipuleita, fenkoleita ja pekonikuutioita pannulla pienen oliiviöljytilkan kera. Lisää sitten jonkin verran vettä ja jätä kypsenemään kovalle lämmölle kannen alle. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita tällä aikaa kaikki piirakkapohjan ainekset keskenään ja tee muovaa niistä taikinapallo. Levitä taikina varsin isoon (esim. 27 cm) ja jo voideltuun piirakkavuokaan sormin.  Kun sipulit, fenkoli ja pekonikuutiot pannulla ovat kypsiä ja kunnolla ruskistuneita, ota paistinpannu liedeltä pois. Levitä paistettu seos sekä juustonpalaset vuokaan pohjan päälle. Sekoita sitten keskenään kaksi kananmunaa, kerma ja maito sekä  juustoraaste. Lisää hieman suolaa ja kunnolla pippuria sekä reilu hyppysellinen riistamaustetta. Kaada seos vuokaan, ripottele päälle hieman juustoraastetta ja paista uunissa 220 asteessa noin 30 minuuttia tai kunnes piirakka on kauniin kullankeltainen päältä. Anna jäähtyä jonkin aikaa ja tarjoile joko sellaisenaan tai esim. raikkaan salaatin kera.




La ricetta per l’impasto per la pasta di questa torta salata l’ho presa da Villa Ainala Cuisine. L’impasto ideato da Kirsikka mi piaceva molto e ho usato la ricetta, quasi senza modifiche, come base per tanti tipi di torte. L’impasto è veloce da fare a casa, gustoso e un poco più leggero rispetto agli altri fatti con il burro. Come ripieno per la torta ho scelto questa volta i finocchi, perché è capitato che avevo qualche chilo di finocchi freschi nel frigo. A me, poi, piace molto il gusto distintivo del finocchio. Combacia perfettamente con il gusto salato della pancetta e quando lo mischi con i pezzetti di parmigiano hai come risultato una torta salata golosa che è buonissima anche fredda! 

Base:
- 2 dl di farina 00
- 2,7 dl di farina di grano duro o integrale
- 1 cucchiaino di sale
- 1,5 dl di olio di olivo EVO
- 0,5 di latte (latte di soia).

Altri ingredienti:
- 2 finocchi
- un pacchetto di cubetti di pancetta affumicato (circa 125 g)
- una cipolla grande
- sale e pepe q.b.
- 140-150 ml di panna (panna light senza lattosio o panna di soia)
- 40-50 ml di latte (latte senza lattosio o latte di soia)
- miscela di spezie per la cacciagione (che contiene tra l’altro rosmarino, salvia, ginepro, coriandolo…..)
- 2 uova
- un pugno di parmigiano grattugiato grossolanamente e tanti pezzetti più grandi. 

Lavate con cura e tagliate a fette i finocchi. Pelate e tagliate a strisce la cipolla. Soffriggete la cipolla, i finocchi e i cubetti di prosciutto sulla padella con un poco di olio d’oliva. Aggiungete un poco di acqua e lasciate a cuocere a fuoco alto sotto il coperchio. Condite con sale e pepe. Intanto, mischiate tutti gli ingredienti per la base tra di loro e formatene una pallina d’impasto. Usando le dita, stendete l’impasto su una pirofila imburrata dal diametro abbastanza grande (27 cm, ad esempio). Una volta che la cipolla, i finocchi e la pancetta sono cotti e hanno preso un bel colore, togliete la padella dal fuoco. Cospargete la miscela e i pezzetti di parmigiano sull’impasto della torta. Mischiate poi tra di loro due uova, la panna, il latte e il parmigiano grattugiato. Aggiungete un poco di sale e pepe e un bel pizzico di miscela di spezie per la cacciagione. Versate poi questo composto sul ripieno, spolverate con un poco di parmigiano grattugiato e cuocete la torta in forno a 220 gradi per circa 30 minuti oppure finché la superficie non risulta bella dorata. Lasciate a raffreddare per un momento e servite come piatto unico o con insalata fresca.

10.1.2011

Cascate del Verde

  • Tässä tavallisten ruokareseptien väliin muutama kuva retkestä, jonka teimme viime kesänä Borrellon vesiputouksille (Cascate del verde, http://www.riservacascatedelverde.tk/). Olin jo tyystin unohtanut retken, mutta nyt viimekesäisiä kuvia selaillessani nämä sattuivat silmään – tuulahdus kesäistä vihreää keskelle pimeää talvea! :D Paikka sijaitsee Abruzzon läänissä Borrellon kunnan alueella, vesiputoukset ovat osa luonnonpuistoa, jonka nimi on Cascate del verde. Paikalla on eripituisia luontopolkuja, joista käsin putouksia voi ihailla. Alueelta saadaan myös paljon tryffeleitä, joten pienissä putiikeissa on myynnissä kotitekoisia tryffelisäilykkeitä ja –kastikkeita. Ostin mukaan muutaman purkin tätä erittäin herkullista tuotetta, ja käytin osan heti kotitekoisten gnocchien kastikkeeksi. Nami nami! :) Toivottavasti pidätte näistä kesäisistä kuvista, niiden myötä oikein hauskaa alkanutta viikkoa kaikille! :D 
  • Ecco, invece delle usuali ricette di cucina, un paio di foto della gita che l’estate scorsa facemmo alle Cascate del Verde a Borrello (http://www.riservacascatedelverde.tk/). Avevo già scordato tutta la gita, ma ora, sfogliando le foto dell’estate scorsa, mi sono saltate agli occhi queste belle foto  - una ventata di verde estivo di mezzo al grigio inverno! :D  Il posto è situato nella provincia di Chieti in Abruzzo, dentro i confini del comune di Borrello, e le cascate fanno parte della riserva naturale delle Cascate del Verde. Ci sono tanti percorsi naturali dai quali le cascate possono essere ammirate. In questa regione si trovano anche tanti tartufi, e quindi nelle piccole boutique si vendono delle conserve e sughi al tartufo preparati artigianalmente. Infatti, anche io mi sono comprata qualche barattolo di questa delizia, una parte della quale ho usato subito come sughetto per gli gnocchi fatti in casa.  Gnam gnam! :) Spero le foto vi piacciano. Con esse vi auguro un bell’inizio di settimana! :D 


Upeat näköalat - Una vista spettacolare













Miljoona rappusta (mutta se maksoi vaivan) - Mille scalini (ma ne è valsa la pena)




Vanhan myllyn rauniot - Le rovine di un vecchio mulino




Piknikalue - La zona picnic
  








Täältä tulimme - Di là siamo venuti









Vesiputoukset - Le cascate

5.1.2011

Smetanalohta ja sieniä-Salmone+panna acida e funghi

                                       LA VERSIONE IN LINGUA ITALIANA DOPO LE FOTO!! 

Juhlapyhien jälkeen (jotka minä vietin syöden aivan liikaa kaikkea) muutama kevyempi ruokalaji on ihan paikallaan. Esimerkiksi kalaruoka käy! Minä teinkin itselleni lupauksen (se kuuluisa uudenvuodenlupaus), että aloittaisin jälleen syömään terveellisemmän kaavan mukaan....Tähän reseptiin kuuluu kuitenkin varsin paljon lisukkeita (smetanaa ja kermaa), joten mikäli haluatte valmistaa siitä kevyemmän version, vaihtakaa basmatiriisi esim. thaimaalaiseen täysjyväriisiin ja korvatkaa (lohen maustamiseen käytetty) kerma ja osa smetanasta jugurtilla. Tällaisenaan resepti juontuu suoraan perheeni ruokaperinteistä. Mummini teki usein lohta tähän tapaan, sienten kanssa tarjoltuna, kun taas äitini valmistaa herkullista lohiruokaa, joka on maustettu mm. hapankermalla ja meiramilla. Tässäpä siis ruokalaji, jonka tarjoilen teille suoraan perheemme ruokapöydästä. Tämä lohiruoka on maukas ja mehukas ja se käy hyvin sunnuntailounaasta. Valmistus ei ole monimutkainen, riittää, että löytää tarvittavat ruoka-aineet (hapankerma ja sienet). Mikäli ette onnistu löytämään siitakesieniä tai kanttarelleja, käyttäkää niitä sieniä, joita teillä on. Valitsi siitakesienet siksi, että niiden maku on varsin voimakas ja käy erittäin hyvin yhteen kermaisen herkkutattien kanssa. Kanttarellit ovat miedompia, hienostuneen makuisia sieniä. Pidän tästä sienitriosta erityisen paljon. Osallistun reseptilläni Alessandron Controcorrente...Il salmone”-kilpailuun, jossa haettiin uusia lohiruokareseptejä Tämän reseptin myötä tuon kaikille terveisiä Suomesta! Hyvää ruokahalua! :) (Odottakaa vain, tänä talvena luvassa on muitakin lohireseptejä....)
 
INGREDIENTI:
- 900 g lohifileetä
- 120 g smetanaa  eli hapankermaa (mieluiten laktoositonta smetanaa)
- kermaa noin yksi purkillinen (mieluiten laktoositonta kevytkermaa tai soijakermaa)
- kaksi sitruunaa
- kuivattua meiramia
- karkeaa merisuolaa
- pippuria
- tuoretta tilliä
- basmatiriisiä
- yksi sipuli
- 100 g siitakesieniä   
- 100 g herkkutatteja
- 50 g kanttarelleja
- voita tai oliiviöljyä.

Aseta lohifile leivinpaperin päälle uunipellille. Leikkaa puolikas sitruuna ja purista siitä mehu lohen päälle. Hienonna sitten fileen päälle myllyllä karkeaa merisuolaa  ja ripottele mausteeksi myös silputtua, tuoretta tilliä runsaasti sekä reilu hyppysellinen kuivattua timjamia.  Tee sitten lohen päälle levitettävä kastike: sekoita keskenään 120 g smetanaa sekä noin 7 ruokalusikallista kermaa. Lisää kastikkeeseen 2 rkl tuoretta, sitruunasta puristettua mehua, 1 ½ teelusikallista kuivattua meiramia, hyppysellinen jauhettua merisuolaa, reilusti vastajauhettua pippuria sekä tuoretta, silputtua tilliä. Sekoita huolellisesti ja tarkista maku. Levitä kastike sitten lohen päälle niin, että kala peittyy kokonaan. Leikkaa yksi sitruuna ohuiksi viipaleiksi ja levitä viipaleet kalafileen ympärille pellille.  Paista kalaa 200 asteessa uunin alaosassa noin 40 minuutin verran.
Kalan paistuessa keitä basmatiriisiä valmiiksi noin kolmelle hengelle.  Valmista myös sienihöystö: kuori yksi sipuli ja pilko se pieniksi paloiksi. Kuullota sipuli voissa tai oliiviöljyssä (voinokare tai pari lusikallista oliiviöljyä). Mikäli kaikki sienet ovat tuoreita, lisää ne sipulin kypsyttyä pannulle pienen voinokareen tai öljytilkan kera. Mikäli vain osa sienistä on tuoreita, lisää tässä vaiheessa pannulle ainoastaan tuoreet sienet. Paista, kunnes suurin osa sienistä erittyvistä nesteestä on haihtunut. Mikäli osa sienistä on  hankittu säilykkeinä, lisää tässä vaiheessa pannulle säilötyt sienet ja jatka paistamista hetken ajan. Mausta sitten sienihöystö merisuolalla, mustapippurilla ja tuoreella tillillä.  Lisää noin 7 ruokalusikallista kermaa ja hauduta muutama minuutti. Tarkista maku.
Kun kala on valmis, ota se ulos uunista ja aseta tarjoiluastiaan.  Koristele kala ripottelemalla sen päälle runsaasti tilliä. Aseta omiin tarjoiluastioihinsa myös riisi sekä sienimuhennos. Tarjoile sitten kala kahden lisukkeensa, riisin ja sienihöystön, kera.





Dopo le feste (che io ho trascorso mangiando decisamente troppo) ci vuole qualche pietanza più leggera. Come pesce, ad esempio! Infatti, mi sono promessa (la promessa per l’anno nuovo) di ricominciare a mangiare in maniera più salutare… Questa ricetta contiene però abbastanza condimento (panna acida e panna), e quindi se volete prepararne una versione più leggera, cambiate il riso basmati; ad esempio, con del riso integrale thailandese e sostituite la panna ed una parte della panna acida (con le quali condite il salmone) con lo yoghurt. La ricetta così com´è adesso è un frutto della tradizione di famiglia. Mia nonna preparava il salmone spesso in questa maniera, servito con i funghi, e mia madre fa un salmone eccezionale condito ade esempio con la panna acida e maggiorana. Ecco, quindi, che vi offro un piatto proveniente direttamente dal tavolo della nostra famiglia! Questo è un salmone gustoso, succulento – un piatto che può benissimo essere servito come piatto domenicale. La preparazione non è complicata, basta trovare gli ingredienti (panna acida e i funghi).  Nel caso aveste difficoltà a reperire funghi shiitake o gallinaccio, usate quelli che avete a disposizione. Ho scelto i funghi shiitake per via del loro gusto abbastanza forte che si sposa molto bene con la cremosità dei funghi porcini. I funghi gallinaccio sono delicati e raffinati – è un trio di funghi che mi piace moltissimo. Con questa ricetta partecipo al contest “Controcorrente...Il salmone!!” di Alessandro. Questa ricetta vi porta i saluti dalla Finlandia! Buon appetito! :) (Vedrete che quest'inverno vi proporrò anche altre ricette di salmone....)

INGREDIENTI:
- circa 900 g di filetto di salmone
- 120 g di panna acida (preferibilmente senza lattosio)
- circa una confezione di panna (preferibilmente panna light senza lattosio o panna di soia)
- due limoni
- maggiorana secca
- sale marino (sale grosso)
- pepe
- aneto fresco
- riso basmati
- una cipolla
- 100 g di funghi shiitake (lentinula edodes)
- 100 g di funghi porcini
- 50 g di funghi gallinaccio
- burro o olio EVO.

Posizionate il filetto di salmone su una teglia da forno coperta di carta da forno. Tagliate un limone a metà e spremete il succo di una delle metà sopra il salmone. Macinate poi un poco di sale marino grosso sopra il filetto. Come condimento cospargete sopra il salmone anche dell’aneto fresco sminuzzato e un paio di pizzichi di maggiorana secca. Preparate poi la salsa da stendere sopra il filetto: mischiate 120 grammi di panna acida con circa 7 cucchiai di panna. Aggiungete 2 cucchiai di succo di limone appena spremuto, 1 ½ cucchiaini di maggiorana secca, un pizzico di sale marino macinato, abbondante pepe nero appena macinato e aneto fresco sminuzzato. Girate con cura e controllate il gusto. Stendete la salsa sul salmone coprendo il filetto completamente. Tagliate un limone a fette molto sottili e mettetele tutto intorno al salmone sulla teglia da forno. Cuocete il pesce a circa 200 gradi, nella parte inferiore del forno, per circa 40 minuti.
Intanto che il pesche cuoce nel forno potete cuocere il riso basmati. La quantità dipende dal numero dei commensali. Preparate anche il contorno di funghi: pelate una cipolla e tagliatela e pezzetti piccoli. Soffriggete la cipolla in una noce di burro o un paio di cucchiai di olio d’oliva extravergine.  Se tutti i funghi che usate sono freschi, una volta che la cipolla ha preso colore, potete aggiungerli tutti nella padella con una noce di burro o un poco di olio d’oliva. Se invece non tutti i funghi sono freschi, aggiungete ora sulla padella soltanto quelli freschi. Cuocete finché la maggior parte dei liquidi usciti dai funghi non sia evaporata. Se una parte dei funghi l’avete comprata in un barattolo, aggiungete ora sulla padella anche quei funghi e continuate a cuocere per un altro attimo. Condite poi con sale marino, pepe nero e aneto fresco. Aggiungete circa 7 cucchiai di panna e stufate per un paio di minuti. Controllate il gusto.
Una volta che il pesce è pronto, toglietelo dal forno e mettetelo sul piatto di portata. Decorate  cospargendo sul pesce abbondante aneto. Mettete nei piatti di portata anche il riso e il contorno di funghi. Servite poi il pesce con il contorno doppio di riso e salsa di funghi.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...