28.5.2011

Sitruuna-inkiväärikana–Pollo zenzero e limone

                                    LA VERSIONE IN LINGUA ITALIANA DOPO LA FOTO! 
Näin kerran italialaisen TV-kokin Simone Rugiatin valmistavan tätä ruokaa ohjelmassaan. Hän esittelee usein hyvin käytännöllisiä reseptejä, joiden valmistukseen tarvittavia raaka-aineita ei yleensä ole liian vaikea löytää, eikä ruuan valmistukseenkaan kulu paljon aikaa. Tämä on hänen sitruuna-inkiväärikanareseptinsä, josta minä pidin hirveän paljon (kuten myös koko perhe, ottaen huomioon, että pannulle ei jäänyt mitään...). Rugiatin kanaresepti on nopea valmistaa, mutta se sopii loistavasti myös vieraille tarjoiltavalle maukkaalle illalliselle tavallisen liharuuan asemesta! Mikäli tarjoilette kanan basmatiriisin kera kuten minä, tämä yhdistelmä riittää mainiosti sellaisenaan ilman, että ruualle tarvitsee valmistaa muita lisukkeita!

AINEKSET:

- n. 500 g kuutioiksi paloiteltua kananrintaa
- pieni pala tuoretta inkivääriä
- 6 rkl soijakastiketta
- 1 iso ruokalusikallinen akaasiahunajaa
- 2 kokonaista sitruunaa
- 2 sipulia
- n. 200 g purjorenkaita pakasteena
- suolaa ja pippuria.

Jauhota kananpalat seoksessa, jossa on korppujauhoja, vehnäjauhoja, suolaa ja pippuria. Paista lihat rapeaksi oliiviöljyssä ja laita sivuun. Leikkaa sipulit siivuiksi. Paista sipulia ja purjoa hetki wok-pannussa öljytilkan kera, ja lisää sitten hieman vettä. Kun sipulit ovat melkein kypsiä, lisää pannulle kahden sitruunan puristettu mehu, reilu ruokalusikallinen akaasiahunajaa sekä neljä kunnon siivua tuoretta inkivääriä. Anna kypsentyä, kunnes sipulit ovat aivan pehmeitä ja kypsiä. Lisää sitten kanapalat ja n. 6 ruokalusikallista soijakastiketta. Sekoita ja maista, tarvittaessa voit lisätä vielä hitusen suolaa. Jätä kannen alle lepäämään hetkeksi. Ota sitten inkiväärinpalat pois ja heitä roskiin. Tarjoile ruoka riisilisukkeen kera:

- basmatiriisiä noin kolmelle hengelle
- pari kourallista pakastettuja vihreitä palkopapuja
- kananmuna
- yrttisuolaa
- soijakastiketta
- balsamiviinietikkaa

Keitä basmatiriisi al dente –asteelle ja valuta. Laita wok-pannulle hieman oliiviöljyä ja paista viherpapuja siinä. Kun pavut ovat lähes kypsiä, lisää pannulle hieman soijakastiketta ja balsamiviinietikkaa sekä yrttisuolaa. Sekoita ja anna maustua hetki. Lisää pannulle sitten valutettu riisi. Ota yksi kananmuna ja riko se muiden ainesten joukkoon. Sekoita energisesti paistaen seosta koko ajan. Kanamuna kypsenee ja sekoittuu pieniksi paloiksi riisin sekaan. Kun kananmuna on kypsää, voit lisätä hieman oliiviöljyä sekä yrttisuolaa maun mukaan. Tarjoile riisi kanan lisukkeena.




Questa ricetta l’ho vista fare a Simone Rugiati nel suo programma. Lui propone spesso delle ricette decisamente “fattibili” in quanto non richiedono troppo tempo né ingredienti particolarmente difficili da trovare. Ecco, allora, il suo pollo allo zenzero e al limone, che mi è piaciuto davvero tanto (e anche alla famiglia, visto che sulla padella non è rimasto niente…). Veloce da preparare, ma ottimo anche per una cena gustosa con gli ospiti come un secondo alternativo! Se invece servite il pollo insieme al riso basmati come me, avete un piatto unico che basta ed avanza senza altri contorni!

INGREDIENTI:

- circa 500 g di petto di pollo tagliato a cubi
- un pezzo di zenzero fresco
- 6 cucchiai di salsa di soia
- 1 grande cucchiaio di miele d’acacia
- 2 limoni interi
- 2 cipolle
- 200 g di anelli di porro congelati
- sale e pepe.



Prendete circa 500 g di petto di pollo tagliato a cubetti. Rotolate i pezzetti in una miscela di farina, pane grattugiato, sale e pepe. Friggete i pezzetti di pollo nell’ olio finché non diventano croccanti. Togliete il pollo dalla padella e mettetelo da parte. Tagliate a strisce una grande cipolla e del porro. Cominciate a cuocere la cipolla e il porro in una padella wok con dell’olio d’oliva. Aggiungete poi un po’ di acqua. Una volta che le cipolle sono quasi cotte, aggiungete sulla padella il succo di due limoni, un grande cucchiaio di miele d’acacia e 4 fette di zenzero fresco. Lasciate a cuocere finché le cipolle non sono completamente cotte e morbide. Versate poi nella padella anche i pezzi di pollo e circa 6 cucchiai di salsa di soia. Girate ed assaggiate, potete aggiungere ancora un poco di sale, se necessario. Lasciate a riposare sotto il coperchio per un momento. Togliete via i pezzetti di zenzero e buttate via. Servite con un contorno di riso basmati:


- riso basmati per tre persone
- due pugni di fagiolini surgelati
- un uovo
- sale alle erbe
- salsa di soia
- aceto balsamico



Cuocete il riso al dente e scolate. Versate un poco d’olio sulla padella wok e friggete i fagiolini per un po’. Una volta che i fagiolini sono quasi cotti, aggiungete un po’ di soia, aceto balsamico e sale alle erbe. Girate e lasciate a riposare un attimo. Versate il riso sulla padella. Prendete un uovo e rompetelo sulla padella sugli altri ingredienti. Girate energicamente friggendo il composto per tutto il tempo. L’uovo si rompe e si mischia con gli altri ingredienti. Una volta che l’uovo si è cotto, potete aggiungete un poco di olio d’oliva e sale alle erbe. Servite come contorno del pollo.


SALE ALLE ERBE: Uso spesso il sale alle erbe Herbamare Vogel, che è un prodotto a base di sale marino. Questo condimento viene prodotto con 12 specie diverse di legumi ed erbe, tutte provenienti da coltivazioni biologiche controllate. Il sale è arricchito con l'alga marina kelp ad alto tenore di iodio. Il sale alle erbe è perfetto per condire non solo piatti di carne, pesce, verdure, e patate, ma anche minestre, salse e uova…Insomma, il sale alle erbe dà più gusto ai piatti con minor apporto di sale – quindi, Herbamare è un’alternativa più sana al sale tradizionale.


22.5.2011

ROMA - VASTO

Pari viikkoa sitten sain tilaisuuden kierrellä muutaman päivän Roomassa ja omassa maakunnassani turistiopasta leikkien. Käyn Roomassa aika usein, mutta ikuisessa kaupungissa käveleminen ei väsytä minua koskaan – kaupungissa on niin paljon näkemisen arvoisia paikkoja ja lukematon määrä hyviä ravintoloita, joissa käydä syömässä mahansa täpösen tyteen... :) Minulla oli matkalla niin mukavaa, että ajattelin jakaa retkikuvat teidänkin kanssanne!


Un paio di settimane fa ho avuto l’occasione di trascorrere qualche giorno a Roma e in giro per la provincia a fare la guida turistica. Vengo abbastanza spesso a Roma, ma non mi stanco ma di girare per le strade della città eterna – ci sono così tanti posti da vedere e così tanti buoni ristoranti dove andare ad abbuffarsi… :) Mi sono divertita un mondo e così ho pensato di condividere le foto della nostra gita con voi! 





Pidän paljon Palatium-kukkulasta. Aikoinaan keisarien asuttama kukkula on täynnä kauniita näkymiä varsinkin näin keväällä. Legendan mukaan Rooman alkuperä (eli Romuluksen ja Remuksen luola) löytyy juuri Palatiumilta. Tarussa on jotain perääkin, koska kaivaukset osoittavat, että Rooman ensimmäiset asumukset on pystytetty juuri tälle kukkulalle XI ja X vuosisadan aikana eaa.


Adoro il Palatino – offre degli scorci meravigliosi soprattutto in primavera.  La leggenda situa le origini di Roma sul Palatino (la grotta di Romolo e Remo).  C´è un fondo di verità, visto che gli scavi hanno dimostrato che i primi insediamenti di Roma si trovavano proprio sul colle, nel periodo che va dal XI al X secolo a.C.




Forum Romanum - näkymä Vestan neistyeiden talon sisäpihalle. Nämä neitsyet palvelivat Roomaa 30 vuoden ajan, ja heidän tehtävänään oli pitää pyhä tuli aina palamassa, koska tulesta riippui koko Rooman valtakunnan kohtalo.


Foro Romano, cortile del palazzo delle vestali. Queste vergini servivano Roma per 30 anni, mantenendo  sempre vivo il fuoco sacro da cui dipendevano le sorti di Roma. 




Kun näin Fontana dei Trevin ensimmäistä kertaa heitin suihukaivoon kolikon, kuten perinne vaatii, toivoen pääseväni palaamaan paikalle vielä toisenkin kerran. Toive oli erittäin tehokas, koska olen sen ensimmäisen kerran jälkeen käynyt suihkulähteellä ehkä noin 20 kertaa...  :)


La prima volta che vidi la Fontana dei Trevi, seguii la tradizione e gettai una monetina nell’acqua sperando di tornare. Era un rito molto efficace, visto che da allora ci sono passata forse una ventina di volte…:)





Fontana dei Trevin takaa löytyy täydellinen ruokapaikka hyvässä seurassa nautittua nopeaa illallista varten! Tällä tehdään parhaat bruschettat, joita olen eläissäni syönyt! (Bruschetta on uunissa tai avotulella paahdettua maalaisleipää, jonka päälle voidaan laittaa kyytipojaksi melkein mitä vain, yleisimmin esim. tomaattia ja basilikaa.) Kysymyksessa on bruschetteria Nonna Papera, joka tarjoaa asiakkailleen uskomattoman paljon erilaisia ja jättikokoisia bruschettoja hyvään hintaan. Täytetty leipä on erinomaista jääkylmän oluttuopillisen kera nautittuna! ;)


Dietro la Fontana dei Trevi c`è un posto perfetto per una cena veloce in buona compagnia! Qua fanno le bruschette migliori che io abbia mai mangiato!  È la bruschetteria Nonna Papera, che vi offre una varietà incredibile di bruschette gigantesche a prezzo ragionevole. Ottime con un boccale di birra ghiacciata! ;)





Olen aina pitänyt tästä Pantheonin edellä olevasta talosta. Kukapa tietää, kuka siellä oikein asuu? Ikkunoista on upea näköala suoraan yhteen parhaiten säilyneistä monumenteista, joita keisariajan Roomasta on jäänyt jäljelle.


Mi è sempre piaciuta questa casa davanti a Pantheon. Chissà, chi ci vive? Ha una vista eccezionale a uno dei monumenti meglio conservati della Roma imperiale.



Espanjalaisten portaiden aukio on ehdottomasti nähtävä keväällä, kun sitä koristavat nämä kauniit kukat!


Piazza di Spagna è da visitare durante la primavera quando ci sono quei fiori bellissimi!




Olen käynyt Pietarinkirkossa lukemattomia kertoja, mutta astuessani sisään kirkkoon ensivaikutelma on joka kerta yhtä henkeäsalpaava.


Sono stata alla Basilica di San Pietro innumerevoli volte, ma mi toglie ancora il fiato ogni volta che ci entro.



Roomassa ollessani menen aina syömään pieneen ruokapaikkaan, joka sijaitsee lähellä Piazza Barberinia. Paikan nimi on Gioia Mia Pisciapiano (vapaasti käännettynä ’Rakkaani, elämäni ilo, pissaa hitaasti’) :D On totta, että tällä ravintola-pizzeria-trattorialla on erikoinen nimi, mutta se on myös hyvin perinteikäs ruokapaikka, joka on tottunut syöttämään nälkäisille asiakkailleen vain ensiluokkaista pitsaa ja pastaa.


Vado sempre a mangiare in una piccola trattoria vicino alla Piazza Barberini. Si chiama Gioia Mia Pisciapiano :D. È vero, questo ristorante-trattoria-pizzeria ha un nome particolare, ma ha anche una lunga tradizione nel servire ai suoi clienti affamati pasta e pizza di prim’ordine.




Siirryttyämme Roomasta itärannikolla kävimme vierailemassa kotini lähellä sijaitsevassa kirkossa nimeltään San Giovanni in Venere. Sen edessä on kaunis näkoalaterassi, josta on loistava näköala merelle ja Abruzzon rannikon lahdelmien yli.


Spostandoci da Roma alla costa est, vicino a casa mia troviamo la chiesa di San Giovanni in Venere. Davanti c’è una terrazza panoramica con una vista eccezionale sul mare e sulle insenature della costa abruzzese. 




Varsin lähellä kotiani sijaitsee yksi mieliravintoloistani, jonka olen kerran jo esitellytkin tässä blogissa. Ravintolan edessä olevalta aukiolta avautuu kaunis näkymä ympäröiville kukkuloilla. Söimme hyvin myös tällä kerralla. Gli arrosticini (eli alueelle tyyplliset, lampaanlihasta tehdyt vartaat) olivat todella herkullisia! :D


Non lontano da casa mia c’è uno dei miei ristoranti preferiti, che una volta ho già presentato su questo blog. Dal piazzale davanti al ristorante c’è una bellissima veduta sulla colline circostanti. Anche questa volta abbiamo mangiato bene. Gli arrosticini (i tipici spiedini fatti con la carne di agnello) erano una vera leccornia! :D





Tämä on näkymä Abruzzon rannikon lahdelmaan, jossa kotini sijaitsee.


Ecco la vista sulla baia abruzzese dove vivo.



Vastossa on kaunis näköalapaikka, mutta myös muita vierailun arvoisia kohteita, kuten esimerkiksi muutama vuosikymmen sitten maanvyörymässä tuhoutuneen kirkon rauniot. Isosta kirkosta jäi jäljelle ainoastaan sen pääsisäänkäynti, jonka kautta nykyään voi esteettä ihailla kaunista merinäköalaa.

Vasto, la città con un belvedere panoramico, ospita ad esempio le rovine di una chiesa distrutta da uno smottamento di terreno qualche decennio fa. L’unica parte rimasta della grande chiesa è la sua entrata principale, attraverso la quale si può oggigiorno ammirare una vista diretta sul mare.



Termolin vanhasta kaupungista voi edelleen löytää alueelle tyypillisiä trabocco-rakennelmia, joita käytettiin perinteisesti kalastamiseen Abruzzon läänin rannikolla .


Nella città vecchia di Termoli si possono ancora vedere i caratteristici trabocchi, che sulla cosa abruzzese venivano tradizionalmente usati per la pesca.




Con queste belle tagliatelle al ragù vi auguro una buona domenica! :)


Tämän houkuttelevan jauhelihakastikkeellä höystetyn tagliatelle-annoksen myötä toivotan kaikille oikein mukavaa sunnuntaita!  :)

15.5.2011

Bresaolatäytteisen raviolit - Ravioli alla bresaola

                                                                LA VERSIONE IN LINGUA ITALIANA DOPO LE FOTO!!

Teimme ensimmäistä kertaa elämässämme kotitekoisia ravioleja. Ihanaa! Minua oli tähän asti hillinnyt hieman täytteiden keskittyminen tuoreisiin juustoihin, ricottaan, mozzarellaan jne. Mutta läheisen, kotitekoista pastaa myyvän putiikin ekspertti oli suositellut laktoositonta täytettä, joka tehdään bresaolasta (parasta ilmakuivattua naudanlihaa), vahvanmakuisesta provolone piccante-juustosta ja punasikurista (eli punasalaatista). Loistavaa!! Eräänä päivänä ryhdyimme tuumasta toimeen ja saimme aikaan kerrassaan herkullisia, laktoosittomia ravioleja, jotka tarjoilimme portviini-kermakastikkeessa. Nami nam! Tätä tulemme tekemään vastaisuudessakin!! :)

TÄYTE:
- 80 g keitettyä ja pilkottua punasikuria (keitä punasikuri paistinpannulla: lisää alussa hieman öljyä, sitten runsaasti vettä ja hieman kasvislientä)
- 120 g provolone piccante –juustoa
- 110 g bresaolaa
- mustapippuria
- 1 kananmuna.

PASTA (tästä tuli 32 raviolia):
- 2 kananmunaa
- 0,5 lasillista kädenlämpöistä vettä
- 300 g durumvehnäjauhoja.

KASTIKE:
- ¾ -lasillista portviiniä
- n. 200 ml soijakermaa
- 2 rkl soijakastiketta
- suolaa.

Valmista ensin pastataikina: tee jauhoista tulivuori, jonka keskelle rikot kananmunat. Sotke kananmunia haarukalla ja kaada niiden joukkoon vesi. Ala sitten haarukoida tulivuoden keskelle, kananmunien päälle, myös jauhoja. Sotke vähä vähältä kaikki jauhot muniin ja vaivaa taikinaa käsin kunnes siitä tulee sileää. Jätä sitten taikinapallo lepäämään muovikelmuun käärittynä siksi ajaksi kun teet täytteen. Keitä pilkottu punasikuri vedessä pannulla, oliiviöljy- ja kasvisliemitilkan kera. Valuta kypsä punasikuri. Raasta provolone mahdollisimman hienoksi. Leikkaa myös bresaola hienoksi hakkeeksi ja sekoita sitten kaikki ainekset keskenään, lisää pippuria ja kananmuna. Ota esiin pastataikina sekä pastakone. Ala leikata taikinasta samansuuruisia palloja, jotka muotoilet ensin lätyiksi ja ajat sitten pastakoneen läpi ainakin kolmesti, taittaen pastalevyn käsittelyjen välillä kolminkertaiseksi. Aja pastalevy sitten viimeisen kerran koneen läpi – viimeisen ajon jälkeen levyn tulee olla sopivan ohut ja sileä eli valmis täytettäväksi. Laita valmis levy sivuun lepäämään. Toista sama käsittely toisen pastapallon kanssa. Kun sinulla on kaksi samanlaista pastalevyä vierekkäin, asettele toisen päälle säännöllisin väliajoin pieniä täytepallosia. Kostuta pastalevy täytteen ympäriltä kevyesti vedellä ja paina sitten toinen pastalevy ensimmäisen päälle. Sulje huolellisesti täytekohtien ympäriltä ja irroita sitten sopivalla pastamuotilla raviolit yksi toisensa jälkeen. Laita lepäämään ja toista sama menettely, kunnes olet käyttänyt kaiken pastan. 
Kun kaikki raviolit on tehty, laita pastavesi kiehumaan. Meiltä jäi täytettä vielä yli, ja käytin sen tehdäkseni muutaman lisäkelihapullan: lisäsin täyteseokseen hieman jauhoja, korppujauhoja, suolaa, pippuria ja yhden kananmunan ja paistoin korppujauhossa kierittelemäni pullaset oliiviöljyssä sillä aikaa, kun pastavesi kiehui. Lisää veteen suolaa ja oliiviöljyä, tällä tavoin raviolit eivät tartu toisiinsa kiinni, vaikka sinä et niitä koko ajan kauhalla hämmentelisikään. Pastan kiehuessa tee kastike: kaada kuumalle paistinpannulle portviini ja kiehuta jonkin aikaa alkoholin haihduttamiseksi. Lisää sitten soijakastike ja soijakerma. Sekoita, anna hautua hetki alhaisella lämmöllä ja lisää sitten suolaa maun mukaan. Heti kun pasta on kypsää, nosta raviolit kattilasta reikäkauhalla ja sekoita pannulla kastikkeeseen. Raasta päälle provolone piccante-juustoa. Tarjoa heti. Herkkuhetki on taattu!! :D





Täyte - Il ripieno






Qualche tempo fa, per la prima volta nelle nostre vite, io e il mio compagno abbiamo preparato dei ravioli fatti in casa. Strepitoso! Finora ad allora ero stata un poco restia a fare dei ravioli vista la mia intolleranza ai formaggi freschi come ricotta e mozzarella. Un esperto che ha un negozio di pasta fresca qua vicino aveva però consigliato di fare un ripieno completamente senza lattosio, fatto di bresaola, provolone piccante e radicchio. Meraviglioso!! Quindi, un giorno abbiamo deciso di provare e siamo riusciti a preparare questi ravioli gustosissimi – senza lattosio – che abbiamo servito con una salsa cremosa a base di vino Porto. Gnam gnam! Prepareremo questi ravioli sicuramente anche in futuro!!
 

RIPIENO:

- 80 g di radicchio cotto e sminuzzato  (potete cuocere il radicchio sulla padella con un poco di olio, abbondante acqua e un poco di brodo vegetale)

- 120 g di provolone piccante

- 110 g di bresaola

- pepe nero

- 1 uovo.


PASTA(questa porzione bastava per 32 ravioli):

- 2 uova

- 0,5 bicchieri di acqua tiepida

- 300 g di farina di grano duro per la pasta.


SALSA:

- ¾ di un bicchieri di vino Porto

- circa 200 ml di panna di soia

- 2 cucchiai di salsa di soia

- sale.



Preparate prima l’impasto per la pasta: formate un vulcano dalla farina, e rompetevi un uovo nel mezzo. Cominciate a miscelare le uova prima con la forchetta, e versate sopra anche l’acqua. Iniziate poi a spostare della farina dai lati del vulcano sopra le uova. Mischiate pian piano tutta la farina alle uova ed impastate gli ingredienti con le mani finché l’impasto non diventi liscio. Lasciate poi la palla d’impasto da parte a riposare (avvolto in un pezzo di pellicola trasparente) mentre preparate il ripieno. Cuocete il radicchio sminuzzato sulla padella con acqua, un poco di olio e brodo vegetale. Una volta cotto scolate. Grattugiate il provolone il più fine possibile. Sminuzzate la bresaola e mischiate poi tutti gli ingredienti insieme. Aggiungete un uovo e un poco di pepe e girate. Prendete poi la macchina per la pasta e l’impasto. Tagliate l’impasto in parti uguali, e formate, dalle porzioni ricavate, dei piccoli dischi che poi passate attraverso la macchina almeno tre volte, ripiegano la sfoglia ogni volta su se stessa per farne una sfoglia tre volte più densa. Passate la sfoglia attraverso la macchina per l’ultima volta dopodiché dovreste avere delle sfoglie abbastanza sottili e lisce – pronte per essere ripiene, insomma. Ripetete le stesse manovre con un’altra porzione. Una volta che avete due sfoglie uguali, mettete sopra il primo delle piccole forme di ripieno a distanze regolari. Bagnate la sfoglia leggermente con dell’acqua intorno alle pallotte di ripieno e posizionate la seconda sfoglia di pasta sopra la prima. Chiudete con cura intorno al ripieno e tagliate poi i ravioli uno ad uno usando una formina apposita. Mettete i ravioli pronti da parte a riposare e ripetete le stesse manovre con il resto dell’impasto. 
Una volta che tutti i ravioli sono stati preparati, mettete a bollire l’acqua per la pasta. A noi è avanzato un poco di ripieno, quindi ho fatto con gli avanzi qualche polpetta aggiungendo nel ripieno un poco di farina, pane grattugiato, sale, pepe e un uovo. Poi ho panato le “polpette” con pane grattugiato e le ho fritte in un poco di olio sulla padella intanto che aspettavo che l’acqua per la pasta cominciasse a bollire. Aggiungete nell’acqua del sale e olio per evitare che i ravioli rimangono attaccati gli uni agli altri (così non sarà necessario mescolare continuamente con il mestolo…). Mentre la pasta bolle, preparate la salsa: versate su una padella caldissima il vino Porto e lasciate cuocere per un poco per far sfumare l’alcool. Aggiungete poi la salsa di soia e la panna d soia. Girate, lasciate a stufare per un attimo a fuoco basso e aggiungete sale q.b. Appena la pasta è cotta, tirate fuori i ravioli usando un scolabrodo e metteteli sulla padella dove avete la salsa. Grattugiate sopra del provolone piccante. Servite subito. Vi garantisco che con questi ravioli passerete dei momenti golosi!! :D




11.5.2011

PANNACOTTA

                                                       LA VERSIONE IN LINGUA ITALIANA DOPO LE FOTO!
 
Olen suuri pannacotta–jälkiruuan ystävä ja kun jokin aika sitten löysin lähikaupastamme laktoositonta, kasvipohjasta vispikermaa, mielessäni välähti vain yksi ajatus: vihdoinkin pääsen tekemään pannacottaa! :D

Tämä pannacotta on perinteistä mallia, resepti on hyvin yksinkertainen, mutta jälkiruoka on tarjottu kahdella lisukkeella: päärynäkompotilla ja suklaakastikkeella. Itse asiassa olen sitä mieltä, että lisukkeeksi riittää vallan mainiosti päärynäkompotti, joka on maultaan sopivan pehmeä eikä peitä pannacottan herkkää vaniljaista vivahdetta alleen. Mieheni pitää kuitenkin tämäntyyppisestä suklaakastikkeesta yli kaiken, joten häntä varten tein pannacottaan tuplalisukkeen. Seuraavan kerran aion kuitenkin tarjota peruspannacottani pelkästään päärynäkompotin kera, koska näiden kahden maun yhdistelmä on täydellinen jo sellaisenaan, eikä itse asiassa kaipaa enää muuta kastiketta seurakseen. Sain idean päärynäkompottiin eräästä italialaisesta ruokaohjelmasta, jossa kuuluista leivonnaisiin erikoistunut mestarikokki teki kyseistä päärynäkompottia mikroaaltouunissa. Hän suositteli samaa valmistustapaa muillekin, koska lopputuloksena olisi vähällä vaivalla saavutettu, kauniin vaniljanvärinen ja miellyttävän makuinen päärynäkompotti, jota voisi käyttää leivonnaisten täytteenä tai lisukkeena sellaisenaan. Kokki oli oikeassa, pidin sekä helposta valmistustavasta että miellyttävän makuisesta lopputuloksesta. Tämän jälkiruuan valmistus on joko kaksi- tai kolmivaiheinen (riippuen siitä, teetkö myös suklaakastikkeen vai et), mutta lopputulos palkitsee vaivan!  :)

PÄÄRYNÄKOMPOTTI

- 3 päärynää
- ripaus kanelia
- 2 tl vaniljasokeria
- 2 tl maissitärkkelystä
- 5 tl ruokosokeria

Kuori ja paloittele päärynät ja laita palan keskikokoiseen lasimaljaan. Ripottele päälle kaikki muut ainesosat ja peitä lasimalja ilmatiiviisti muovikelmulla. Ravistele maljaa sitten hetki ainesten sekoittamiseksi. Keitä päärynäseosta mikroaaltouunissa täydellä teholla noin 5 minuutin ajan. Kun otat päärynät ulos mikrosta, kalvon tulisi olla höyrystä lähes läpinäkymätön ja kiehumishöyryistä turvonneen kelmun pitäisi painua lähes välittömästi päärynöiden pintaan kiinni kuopalleen. Kypsässä sekoituksessa tulisi myös olla jonkin verran päärynähakkeesta erittynyttä nestettä. Jätä päärynät jäähtymään joksikin aikaa, avaa sitten kelmu ja siirrä päärynäseos astiaan, jossa voit soseuttaa sen sauvasekoittimelle. Tarkista lopulta maku ja jätä jäähtymään.

PANNACOTTA

- 400 ml kasvispohjaista tai laktoositonta vispikermaa
- 2,5 tl vaniljasokeria
- 1 tk agar agar –liivatejauhetta
- 1,5 tl ruokosokeria

Sekoita  kaikki ainekset keskenään kattilassa ja jätä lepäämään pariksi minuutiksi, jotta agar agar -liivatinjauhe alkaa pehmetä. Laita sitten kattila tulelle ja lämmitä, kunnes seos alkaa hiljalleen kiehua. Sekoita seosta koko ajan. Kiehuta matalalla lämmöllä parin minuutin ajan. Ota sitten pois tulelta ja laita vähäksi aikaa jäähtymään. Ota esiin maljat, joissa haluat hyydyttää pannacotta-annokset.  Kun kermaseos on hieman jäähtynyt, kokoa annokset maljoihin (huom. älä anna seoksen jäähtyä liikaa, koska agar agar-liivate alkaa jähmettyä siinä vaiheessa, kun kermaseos saavuttaa 40 asteen lämpötilan). Lusikoi maljojen pohjalle ensin kerros päärynäkompottia ja sitten runsaasti kermaseosta. Laita hyytymään jääkaappiin ainakin tunniksi. Voit tarjoilla jälkiruuan suoraan lasimaljoista tai kumota pannacottan ensin lautaselle ja tarjota sen siitä, lisäten lautaselle mahdollisesti lisää päärynäkompottia tai hieman suklaakastiketta. Kuten jo edellä sanoin, mielestäni yhdistelmä toimii varsin mainiosti myös ilman suklaakastiketta, mutta mikäli haluatte kokeilla myös sitä, tässä ohje:

SUKLAAKASTIKE
- 50 g tummaa suklaata (85%)
- 140-150 ml soijakermaa
- 3 tl ruokosokeria
- 2 tl tavallista sokeria
- loput päärynäkompotista (noin 9-10 tl)

Sekotia kaikki ainekset kattilassa ja sulata alhaisella lämmöllä. Anna jäähtyä hieman. Lisää lautaselle pannacottan ja päärynäkompotin lisukkeeksi.  







Sono una grandissima fan della pannacotta! Quindi, quando un po’ di tempo fa ho trovato della panna montata a base vegetale nel supermercato vicino casa, mi è venuta in mente solo una cosa: finalmente posso preparare una bella panna cotta! :D

Questa panna cotta è molto tradizionale e semplice, ma viene servita con due contorni: un composto di pere e una salsa al cioccolato. In realtà penso che anche solo il composto di pere sarebbe un contorno sufficiente, visto che le pere hanno un gusto delicato che non copre il gusto leggermente vanigliato della panna cotta. Il mio compagno, però, adora la salse al cioccolato e quindi ho preparato un doppio contorno per lui. Ciononostante penso che la prossima volta servirò la mia panna cotta semplicemente con il composto di pere: la combinazione di questi due gusti è perfetto e non obbligatoriamente necessita di altri sapori d’accompagnamento. L’idea per il composto di pere mi è venuta da un programma di cucina italiano, dove un pasticciere famoso preparava lo stesso composto nel microonde. Lui ha consigliato questo metodo di preparazione anche per tutti gli altri cuochi, perché in questa maniera - e con poca fatica - si riesce a fare un composto di pere dal gusto delicato e dal bel colore vanigliato. Il composto, poi, è ottimo sia come contorno sia come ripieno per altri dolci. Il cuoco aveva ragione, perché mi è piaciuta sia la preparazione facile sia il risultato finale dal gusto molto piacevole. La preparazione di questo dolce viene fatta in due o tre fasi (dipende dalla tua scelta, se vuoi fare anche la salsa di cioccolato o meno), ma questo dolce ne vale la pena! :)

COMPOSTO DI PERE

- 3 pere
- un poco di cannella
- 2 cucchiaini di zucchero vanigliato
- 2 cucchiaini di maizena
- 5 cucchiaini di zucchero di canna

Pelate e tagliate le pere a cubetti e versateli in una ciotola di vetro. Cospargete sopra tutti gli altri ingredienti e coprite la ciotola con la pellicola trasparente per mettere le pere sottovuoto. Agitate la ciotola un po’ per mischiare gli ingredienti. Cuocete la miscela nel microonde per circa 5 minuti regolando il termostato al massimo. Una volta che avete tolto le pere dal microonde il vapore dovrebbe aver reso la pellicola opaca e la stessa pellicola, che nel microonde si era gonfiata a causa dei vapori di cottura, dovrebbe ora essere attaccata alla superficie delle pere. Il composto cotto dovrebbe anche contenere un po’ di liquido di cottura. Lasciate il composto a raffreddare per un po’, togliete poi la pellicola e frullate tutto con un mixer ad immersione. Alla fine controllate il gusto e mettete da parte a raffreddare.

PANNA COTTA

- 400 ml di panna montata a base vegetale o senza lattosio
- 2,5 cucchiaini di zucchero vanigliato
- 1 cucchiaino di agar agar
- 1,5 cucchiaini di zucchero di canna

Mischiate tutti gli ingredienti in una pentola e lasciate stare per un paio di minuti (per permettere all´agar agar di ammorbidirsi). Spostate la pentola poi sul fornello e riscaldate finché il liquido non cominci a bollire pian piano. Girate continuamente. Lasciate a bollire a fuoco basso per un paio di minuti. Togliete la pentola dal fuoco e mettete poi a raffreddare per un po’. Prendete delle ciotoline nelle quali volete far solidificare la panna cotta. Una volta che la miscela di panna si è raffreddata un poco potete cominciare a comporre le porzioni (non lasciate la panna a raffreddare troppo, però, visto che l´agar agar comincia a solidificare nel momento in cui il liquido raggiunge la temperatura di 40 gradi). Versate del composto di pere sul fondo delle ciotoline e versate sopra di esso abbondante miscela di panna. Mettete nel frigo a solidificare per almeno un ora. Potete servire il dolce direttamente dalle ciotoline oppure versare la monoporzione su un piatto e servirla con altro composto di pere o un poco di salsa al cioccolato. Come ho già detto, secondo me la combinazione funziona bene anche senza salsa di cioccolato, ma se avete voglia di prepararla, ecco la sua ricetta:

SALSA DI CIOCCOLATO

- 50 g di cioccolato nero (85%)
- 140-150 ml di panna di soia
- 3 cucchiaini di zucchero di canna
- 2 cucchiaini di zucchero semolato
- Ii resto del composto di pere (circa 9-10 cucchiaini)

Mettete insieme tutti gli ingredienti in una pentola e mescolateli. Lasciate che il cioccolato si sciolga riscaldando la pentola a fuoco basso. Lasciate poi che la salsa si raffreddi un poco. Aggiungete della salsa sul piatto dove avete già messo la panna cotta e il composto di pere.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...